David Brewster (11. joulukuuta 1781 – 10. helmikuuta 1868) oli skotlantilainen tutkija ja kirjoittaja. Hän on tunnettu erityisesti valoa koskevista tutkimuksistaan[1] sekä kaleidoskoopin keksimisestä.
Brewster syntyi Jedburghissa. 12-vuotiaana poika lähetettiin Edinburghin yliopistoon tavoitteena hankkia tuleva elinkeino pappissäädyssä. Brewster oli kuitenkin jo osoittanut kiinnostusta luonnontieteisiin. Hän suoritti loppuun teologiset opintonsa, mutta eräs hänen opiskelutovereistaan houkutteli Brewsterin tutkimaan valon diffraktiota.
Brewsterin tutkimuskohteita olivat erityisesti valon polarisoituminen taittumisen ja heijastumisen seurauksena sekä valon absorptio. Suurelle yleisölle hän tuli tunnetuksi, kun hän noin vuonna 1815 keksi kaleidoskoopin, josta pian tuli suosittu laite. Hän kehitti myös stereoskoopin tekniikkaa ja paransi Ison-Britannian majakoita.[2] Kirjalliset työnsä hän aloitti vuonna 1799 kirjoittamalla säännöllisesti Edinburghin sanomalehteen. Myöhemmin hän toimitti useitakin tieteellisiä lehtiä ja osallistui tietosanakirjojen toimitustyöhön. Brewster kirjoitti muun muassa Encyclopædia Britannicaan optiikkaan ja sähkömagnetismiin liittyviä artikkeleja. Tämän lisäksi hän julkaisi useita omia teoksia.
Brewsterin tutkimustapa oli ennen kaikkea empiirinen eli kokeisiin ja havaintoihin perustuva. Hän ei kehittänyt valon luonteen selittävää teoriaa, vaikka valon aalto- ja hiukkasluonteen välinen taistelu kävi hänen elinaikanaan kuumana.
Teoksia
- Treatise on the caleidoscope. Edinburgh (1819)
- Letters on natural magic. Lontoo (1831)
- Treatise on Optics. London (1832)
- Life of Sir Isaac Newton. Edinburgh (1832)
- Memoirs of the life, writings, and discoveries of Sir Isaac Newton. Lontoo (1855)
- Martyrs of Science. Edinburgh (1841)
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
