Deep Space Climate Observatory eli DSCOVR (aiemmin Triana)[1] on NOAA:n Maata ja avaruussäätä tarkkaileva satelliitti. Se laukaistiin 12. helmikuuta 2015 kello 01.03 Suomen aikaa Cape Canaveral Air Force Stationista.[2] Satelliitti saavutti lopullisen ratansa kesäkuussa 2015.[3]
Satelliitti on sijoitettu L1-lagrangen pisteeseen Auringon ja Maan väliin puolentoista miljoonan kilometrin päähän Maasta, neljä kertaa Kuun kiertorataa edemmäs. Satelliitti tarkkailee aurinkotuulta avaruussään ennustamiseksi. Lisäksi satelliitti tarkkailee Maata, muiden muassa mitaten Maan Auringon puoleisen puolen säteilytasapainoa.[4]
Vuonna 1998 silloinen Yhdysvaltain varapresidentti Al Gore ehdotti Maata tarkkailevan satelliitin rakentamista. Satelliitin alkuperäinen nimitys oli Triana. Lisäksi se tunnettiin epävirallisella nimityksellä GoreSat.
Vuonna 1999 NASAn valvontaviranomaisen (Inspector General) raportti arvioi, että ”hankkeen tieteellinen anti ei ole riittäävä kustannuksiin nähden.”[5]
Vuonna 2000 valtaannoussut George W. Bushin hallinto pysäytti hankeen.[6] Kongressin tiedeakatemialta tilaaman selvityksen mukaan hanke on kuitenkin tieteellisesti tarpeellinen.[7]
Satelliitti pidettiin varastossa koko Bushin valtakauden ajan. Lokakuussa 2008 sateelliittia alettiin uudelleen valmistelemaan lentokelpoiseksi.[8][9] NASA uudelleennimesi satelliitin Deep Space Climate Observatoryksi (DSCOVR). Satelliitin päätarkoitukseksi nostettiin vanhenevan Advanced Composition Explorer (ACE) aurinkosatelliitin korvaaminen.[10] Joulukuussa 2012 ilmoitettiin, että satelliitti laukaistaan SpaceX:n Falcon 9 -raketilla.[11]
Lento
DSCOVR laukaistiin SpaceX:n Falcon 9 v1.1 -raketilla[12] onnistuneesti 12. helmikuuta 2015 kello 01.03 Suomen aikaa Cape Canaveral Air Force Stationista. Laukaisu oli SpaceX:n ja Falcon 9:n ensimmäinen syvään avaruuteen. Lennolla SpaceX aikoi yrittää toisen kerran raketin ensimmäisen vaiheen talteenottoa eli pehmeää laskeutumista lautalle mutta voimakas merenkäynti esti sen ja rakettivaihe laskettiin meren pintaan. Johtuen syvään avaruuteen suuntaavasta laukaisusta paluussa nopeus ja siten lämpötilat olivat suuremmat kuin LEO-laukaisussa mutta datan mukaan rakettivaihe laskeutui pystyssä meren pintaan ja 10 metrin tarkkuudella tavoiteltuun kohtaan.[13][14] Ensimmäinen yritys SpaceX CRS-5 -lennolla ei onnistunut.