PROFILPELAJAR.COM

Culture in Mind: Cognition, Culture, and the Problem of Meaning on yhdysvaltalaisen antropologin Bradd Shoren kirjoittama kirja vuodelta 1996. Siinä hän yhdistää kognitiivisen psykologian ja antropologian. Kirjassa käsitellään muun muassa psyykkisen yhteneväisyyden ongelmaa, kulttuurin vaikutusta ihmisen hermoston kehityksessä ja kulttuurisia ja henkilökohtaisia mentaalisia malleja. Kirja jakaantuu kuuteen osaan ja neljääntoista lukuun. Bradd Shore on toiminut johtajana Emory Center for Myth and Ritual in American Life:ssa.

I: The Problem of Culture in Mind

Ensimmäisessä osassa käsitellään antropologian alkuajoista asti esiintynyttä dilemmaa psyykkisestä yhteneväisyydestä. Antropologit ovat yleensä puolustaneet näkemystä, että ihmiset eroavat kulttuurien välillä toisistaan, mutta silti ovat uskoneet, että ihmisten psyyke on kaikkialla samanlainen. Tämä näkemys on kuitenkin virheellinen, sillä kulttuuri vaikuttaa myös ihmisen psyykeen.

Kulttuuriin lähestytään erilaisten mallien kautta. Esimerkkejä malleista ovat kulttuuriset, henkilökohtaiset ja institutionaaliset mallit. Lähellä toisiaan olevat mallit muodostavat kokonaisuuksia, perustavia skeemoja. Yhden mallin alaisuudessa saattaa olla myös useita muita skeemoja. Myös perustavat skeemat saattavat olla osa jotain toista perustavaa skeemaa.

II: The Cognitive Landscape of Modernity

Ensimmäinen puolisko toisesta osasta käsitellään amerikkalaisen baseballin kulttuurista merkitystä ja millaisia malleja siinä esiintyy. Baseball rikkoo perinteisiä urheilumalleja. Siinä ei esimerkiksi ole ennalta määrättyä peliaikaa. Peliin liittyy myös omia malleja ja sääntöjä.

Baseball nähdään nuorten poikien pelinä. Vaikka pelaajat olisivat täysi-ikäisiä, heitä kutsutaan pelikentällä pojiksi. Kentällä juokseminen nähdään rohkeana vieraalla maalla liikkumisena, se rinnastetaankin Australian aboriginaalien walkabout-rituaaliin.

Baseball-slangia käytetään myös paljon deittailukielessä.

Toinen puolisko toisesta osasta käsittelee modulaarisia malleja (tai modernin mallia). Modernilla tarkoitetaan kykyä purkaa eri kokonaisuudet osiin ja yhdistää ne uudeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi sängyn ja sohvan yhdistäminen on laveri. Kauppoja yhdistämällä saadaan kauppakeskus.

Moderni ilmaisu tarkoittaa taas kielen modernia muutosta. Siinä termit yleensä yksinkertaistuvat. Modernia ilmaisua esiintyy esimerkiksi virtuaalimaailmassa ja teknologiassa.

III: Rethinking ”Primitive Classification”

Kolmannessa osassa nostetaan esiin, että monet toteemeihin liittyvät käsitykset ja teoriat ovat virheellisiä tai vääristyneitä ja ne eivät välttämättä tuo esiin totemismin oikeaa merkitystä. Esimerkkien avulla pyritäänkin tuomaan esiin perinteisen totemismi-käsityksen ongelmia ja antamaan tilalle vaihtoehtoisia tapoja tulkita niitä. Esimerkkinä käytetään pohjoisamerikkalaisen Kwakiutl-heimon totemismia.

IV: Dreamtime Learning

Tässä osassa tuodaan esiin se, kuinka kulttuuri vaikuttaa yksilöön ja yksilö voi vaikuttaa kulttuuriin. Sisältä ulos on yksilön mielen vaikutusta maailmaan. Esimerkiksi kaikki innovaatiot ovat jonkun ihmisen mielen tuotetta ja ne ovat yksi keino vaikuttaa kulttuuriin. Tietoa voidaan myös luoda. Myös erilaiset narratiivit vaikuttavat kulttuuriin. Esiin nostetaan Wawilak-siskosten narratiivi.

Ulkoa sisälle taas on kulttuurin vaikutusta ihmisiin. Erilaiset julkiset mallit, kuten sosialisaatio vaikuttavat yksilöön. Sosialisaatio jaetaan kahteen eri asteeseen. Ensimmäisessä asteessa opitaan esimerkiksi erilaiset tavat, kuten esimerkiksi kieli, kulttuurille ominainen kehonkieli, syömistavat, hygieniatottumukset. Toinen aste vastaa koulutusta.

V: The Problem of Multiple Models

Tässä osassa käsitellään Samoan erilaisia spatiaalisia malleja ja malleja, jotka liittyvät niihin. Samoan kylässä mallit vaihtuvat eri osissa kylää. Kylän keskustassa sijaitsevat päälliköiden majapaikat. Tälla alueella esimerkiksi puhetavan tulee olla formaalimpaa ja säännöt ovat tiukempia. Mitä kauemmas kylän keskustasta edetään, puhetavat muuttuvat intiimimmäksi ja säännöt eivät ole niin tiukkoja. Kun mennään kylä ulkopuolelle, joistain kielletyistä asioista tulee sallittuja. Esimerkiksi esiaviollinen seksi on kylän voi olla kylän ulkopuolella sallittua, mutta kiellettyä kylässä.

Esiin nostetaan myös seikka, että mallit voivat joskus joutua konflikteihin keskenään. Yksi esimerkki Samoalta oli, että toisen kylä päällikkö surmasi toisen päällikön. Tilanteessa pyrittiin välttämään suurempaa konfliktia, joten surmatun päällikön pojan luokse meni pastori, joka yritti vakuuttaa formaalissa puheessaan, ettei kosto ole oikea ratkaisu vaan pojan tulisi antaa asian olla. Saarnansa jälkeen pastori kuitenkin sanoi pojalle "ettei tämä ole isänsä poika jos tämä ei kosta". Kyseessä oli siis kahden eri mallin törmäys.