Helikopteri oli lähtenyt lennolle AAQ103 kello 12.40 Tallinnasta, josta se ehti lentää kolme minuuttia kohti Helsinkiä, kunnes se katosi toisiotutkasta. Helikopterin pudottua veteen se upposi vajaan 50 metrin syvyyteen vieden kaikki matkustajat mukanaan.[1]
Onnettomuudessa menehtyneiden joukossa olivat Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtaja Matti Kopperi (s. 1944), keskuksen apulaisjohtaja diplomi-insinööri Marjut Ruotsalainen (s. 1952), keskuksen hallituksen puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliiton työsuojelujuridiikan asiantuntija Tapio Kuikko (s. 1951), keskuksen hallituksen varapuheenjohtaja, SAK:n yhteistoimintasihteeri Pentti Vainio (s. 1946) ja SAK:n apulaisjohtaja Ari Seger (s. 1954). Ari Segerin oli tarkoitus aloittaa lokakuussa 2005 Kopperin seuraajana Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtajana.[2][3][4] Virolaisuhrien joukossa olivat virolaisen Kalev-suklaa- ja makeistehtaan johtajan Oliver Kruudan vaimo Ruta Kruuda (s. 1967) ja sisar Kristel Soll (s. 1965).[5]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Onnettomuus tapahtui viisi kilometriä Naissaaresta itään, lähellä Aegnan saarta. Kone pyöri 13 kertaa oman akselinsa ympäri ja putosi sen jälkeen veteen. Virolaisen tutkijalautakunnan väliraportin mukaan onnettomuuden aiheutti irronnut metallipinnoite, joka tukki kopterin pääroottorin ohjaustehostimen takaisinvirtauskanavat. Vika teki helikopterin ohjauksesta mahdotonta, koska lentäjän lihasvoimat eivät riitä ohjaamaan helikopteria ilman ohjaustehostinta. Se, että sääilmiö olisi aiheuttanut onnettomuuden, on pois suljettu Suomen Ilmatieteen laitoksen laatiman raportin perusteella. Raportti vahvistaa ilmamassan ja meriveden lämpötilaeron olleen lähestulkoon olematon, joten vesipyörteen tarvitsemaa energiaa (meriveden ja ilmanlämpötilan eroa) ei ollut tapahtuman aikana tai tapahtuman paikalla.
Tutkijalautakunta
Viron talous- ja viestintäministeriön alaisen tutkijalautakunnan raportit viivästyivät useaan otteeseen. Elokuussa 2007 lautakunta julkisti väliraportin, joka tukee aiempia epäilyksiä siitä, että onnettomuuden aiheutti servon eli ohjaustehostimen vika.[6] Elokuussa 2008 julkaistu loppuraportti vahvisti servovian ja lisäsi servon myöhästyneen huollon osasyyksi onnettomuuteen.[7] Onnettomuusraportin julkaisutilaisuudessa 11. elokuuta 2008 puhunut Viron Onnettomuustutkintakomission operatiivinen johtaja, varapuheenjohtaja Tõnu Ader vahvisti Copterline Oy:llä olleen vielä 199 lentotuntia aikaa tehdä raportissa mainittu myöhästynyt huoltotoimenpide. Myös Suomen Ilmailuhallinto on lausunnossaan Viron onnettomuusviranomaisille vahvistanut, että Copterline Oy:llä oli huoltomääräysten mukaan käytettävänään kymmenen prosentin joustoaika, joten Copterline Oy ei ollut ylittänyt mitään määräaikaa eikä siten syyllistynyt mihinkään laiminlyöntiin.[8]
_at_Helsinki_Malmi.jpg)
