Pfeiffer Garrettin vanhemmat olivat saksalaistaustaisia siirtolaisia. Hänen isänsä oli insinööri ja myös hänen veljensä opiskeli insinööriksi. Tuleva kuvanveistäjä alkoi opiskella taidetta 18-vuotiaana ja ensimmäinen vuosi meni lähes kokonaan hukkaan, sillä Pfeiffer Garret ei keskittynyt oppitunneilla ja hänen opettajansa jo toivoivat että hän lopettaa opiskelun. Opintojen keskeyttämisellä uhkailu toi tulosta ja Pfeiffer Garret keskittyi opintoihinsa vakavasti ja sai koulusta stipendejä ja vuonna 1902 hän avasi ateljeensa johon tuli paljon tilaustöitä.[2]
Aikansa monien nuorten yhdysvaltalaisten taiteilijoiden tapaan Pfeiffer Garret päätti jatkaa opintojaan Pariisissa, minne matkusti vuonna 1902. Siellä hänen opinahjonsa oli École des Beaux-Arts Yhdysvaltoihin hän palasi vuonna 1905 ja hänellä oli näyttely Philadelphiassa. [3]
Vuodesta 1905 lähtien Pfeiffer Garret asui New Yorkissa ja vuodet olivat aktiivisen työskentelyn aikaa. Vuonna 1906 hänen teoksensa Poika kiusaa kilpikonnaa ostettiin Metropolitan Museum of Artin kokoelmiin. Hänellä oli töitä näytteillä National Museum of Designin näyttelyissä sekä Bostonin taideseuran näyttelyissä. Monet hänen töistää levisivät hänen aviomiehensä ottamina valokuvina ympäri Yhdysvaltoja. [4]
Saint Louisin taideyhdistys myönsi Pfeiffer Garretille vuonna 1915 500 dollarin palkkion työstä Äiti ja Lapsi. Lisäksi hän sai tehtäväkseen valmistaa kaupungin lääketieteellisen kirjaston perustajan, tohtori Frank J. Lutzin muotokuvan. Kun työ oli valmis sitä kehuttiin että se on hyvin valmistettu, mutta toisaalta moitittiin "naisellisista maneereista". [5] Vuodet 1929 - 1941 Pfeiffer Garret asui Beverly Hillsissä ja elämänsä viisi viimeistä vuotta New Yorkissa.
