Elliotin elämä nuorena oli huoletonta, hänet tunnettiin suosittuna muotokuvamaalarina ja humorististen runojen kirjoittajana. Kun hän täytti kolmekymmentä vuotta, alkoi hänen terveytensä horjua. Hän muutti 1832 Brightoniin. ja hän joutui vuoteenomaksi loppuelämänsä ajaksi.[1] Siellä hän asui veljensä, anglikaanisen papin luona.[2]
Hänen terveytensä tila sai hänet joskus epätoivoiseksi. 1822 hän sai kuulla, että sveitsiläinen pastori Caesar Malan oli vierailulla Brightonissa. Malanin vierailusta tuli käännekohta Elliotin elämään. ja keskustelut Malanin kanssa tekivät vaikutuksen Elliotin uskoon.[2]
Hän on kirjoittanut noin 150 virttä ja julkaissut niitä muutamassa kokoelmassa esim. "The Invalid’s Hymn Book" (1834 ), "Psalms and Hymns for Public, Private, and Social Worship" (1835–48), "Hours of Sorrow" (1836), "Hymns for a Week" (1839), "Thoughts in Verse on Sacred Subjects" (1869).[3] Häntä pidetään yhtenä Englannin hienoimmista laulujen kirjoittajina. Kerrotaan, että hänen kuolemansa jälkeen hänen papereittensa joukosta löytyi tuhansia kirjeitä ihmisiltä eri puolilta maailmaa, joissa he kirjoittivat mitä Elliotin virsi "Just as I am” oli merkinnyt heille.[2][4]
Ellotin tuotannosta tunnetaan parhaiten virsi "Just as I am”[5], joka on vuodelta 1834 ja ilmestyi "The Invalid’s Hymn Book -kirjassa".[1] Virsi on suomeksi muutamassa virsi-ja laulukirjassa.
Ruotsin kirkon virsikirja, virsi 222 "Kyyn tällaisena luoksesi", (Suom. Niilo Rauhala 1998 Betty Ehrenborg-Possen ruotsinkielisen tekstin (1853) pohjalta)
Seurakunta laulaa, laulu 223 "Käyn tällaisena luoksesi (Suom. Niilo Rauhala 1998)
Pelastusarmeijan laulukirja, laulu 34 "Käyn tällaisena turviisi".[6]
Lähteet
↑ abOscar Lövgren
(ruotsiksi): Psalm- och sånglexikon, s. 174. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
↑ abcPer Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken
Band 2 Psalmerna 205-429, s. 53. Wessmans musikförlag AB Visby, 2017. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste(ruotsiksi)