Centre-Sud on hallintoalue Burkina Fason eteläosassa. Sen pääkaupunki on Manga.[1] Vuoden 2006 väestönlaskennan mukaan alueella on 641 443 asukasta[2]. Sen pinta-ala on 11 327[1] tai 11 457 neliökilometriä[3].
Maantiede, ilmasto ja luonto
Vuonna 2001 perustettu alue käsittää 4,1 prosenttia Burkina Fason pinta-alasta. Se rajoittuu idässä Centre-Estin ja Plateau-Centralin, pohjoisessa Centren ja lännessä Centre-Ouestin alueisiin sekä etelässä Ghanaan.[1]
Maisemaa leimaavat keskimäärin 200 metriä korkeat tasangot ja 300 metriä korkeat ylängöt kallioineen ja kukkuloineen[1]. Vesistöjä ovat Nakambé eli Valkoinen-Volta, Nazinon eli Musta-Volta ja Sissili[4]
Ilmasto on sudanilais-sahelilainen. Vuotuinen sademäärä on 700–1200 millimetriä.[5] Vuodenaikoja on kaksi. Sadekausi kestää toukokuusta lokakuuhun. Lämpötilat vaihtelevat joulu-tammikuun 17 ja maalis-huhtikuun 35 asteen välillä. Kuivana aikana puhaltaa harmattan ja sadeaikana monsuuni.[6]
Kasvillisuus on metsä- ja pensassavannia sekä galleriametsiä. Alueella sijaitsevat Kaboré Tambin kansallispuisto, Woozin virtahepojen suojelualue ja Nazingan villieläinfarmi. Eläinlajeja ovat pahkasiat, puhvelit, hevosantiloopit, norsut, leopardit ja täplähyeenat.[7]
Hallinnollinen jako ja asutus
Alueeseen kuuluu kolme provinssia, 19 departementtia, kolme kaupunkikuntaa, 16 maalaiskuntaa ja 528 kylää. Provinsseja ovat
Bazèga, Nahouri ja Zoundwéogo ja kaupunkeja niiden keskuspaikat Kombissiri, Pô ja Manga.[3][5]
Alueella asuu 4,6 prosenttia Burkina Fason väestöstä. Kaupunkiväestön osuus on 10,5 prosenttia, mikä on huomattavasti alle maan keskiarvon (22,7 %).[8]
Asukkaat ovat etupäässä moseja, gruseja ja bisoja. Lisäksi on jonkin verran fulbeja ja gurmia.[5] Puhutuimmat kielet ovat moore (66,8 %), kasena (14,0 %), bisa (6,3 %) ja fulani (4,6 %)[9]. Muslimeja on 48,6, katolisia 27,0, animisteja 18,1 ja protestantteja 5,5 prosenttia väestöstä[10].
Liikenne ja talous
Alueen läpi kulkee Ghanaan johtava maantie RN5. Mangasta on 20 kilometriä rajalle ja sata kilometriä maan pääkaupunkiin Ouagadougouun.[1]
Väestöstä 90 prosenttia harjoittaa maanviljelyä ja karjanhoitoa. Muita elinkeinoja ovat kalastus, kaupankäynti ja käsityöammatit.[5][11]
Matkailunähtävyyksiä ovat luonnonsuojelualueet, Nahourivuori ja Kassénan saviarkkitehtuuri[5].
Lähteet
Viitteet
