Ollessaan kansanedustajana Ruotsin valtiopäivillä hän kulttuurivaliokunnan varapuheenjohtajana vuodesta 2006 kunnes tuli valituksi Euroopan parlamenttiin 2009.[2] Kansanedustajana Wikström muun muassa ehdotti kulttuurikaanonin luomista Ruotsille Tanskan mallin mukaisesti[3]. Wikström kannattaa Ruotsin liittymistä sotilasliitto Naton täysjäseneksi[4].
Euroopan parlamenttiin Wikström tuli valituksi ensimmäisen kerran europarlamenttivaaleissa 2009 ja uudelleen 2014. Ensimmäisellä vaalikaudellaan 2009–2014 hän oli oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja muutaman kuukauden vuonna 2012 myös vetoomusvaliokunnan jäsen. Toisella vaalikaudellaan 2014–2019 hän oli vetoomusvaliokunna puheenjohtaja ja vuodesta 2017 valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja, sekä jäsenenä useassa valio- ja valtuuskunnassa.[1] Lisäksi hän on jäsenenä homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten (HLBTI) oikeuksia käsittelevässä Euroopan parlamentin laajennetussa työryhmässä. Euroopan parlamentin laajennetut työryhmät ovat parlamentin jäsenten muodostamia, parlamentin tunnustamia yhteenliittymiä, joilla ei kuitenkaan ole virallista valtaa.[5][6]
Wikström oli Euroopan parlamentin esittelijä Dublinin sopimusta käsiteltäessä. Hän kannattaa sopimuksen säilyttämistä, mutta Euroopan komission esitykseen tarvitaan hänen mielestään muutoksia etenkin alaikäisten aseman parantamiseksi.[7] Vuonna 2011 Wikström oli moittinut Ruotsin ulkoministerin Carl Bildtin ja maahanmuuttoministeri Tobias Billströmin kommentteja irakilaisten pakolaisten Ruotsiin pääsemisen hankaloittamisesta, kuvaillen kommenttien sanamuotoja kammottaviksi[8].
Julkaisuja
När livet går sönder: en bok om kriser och hur vi möter dem. Uppsala: Uppsala Publishing House, 2004. Libris 9687053ISBN 9170052719(ruotsiksi)
I tillitens tecken. Uppsala: Uppsala Publishing House, 2006. Libris 10166523ISBN 91-7005-299-9(ruotsiksi)