Catri Mathilda Gripenberg (6. elokuuta 1884 Lappee – 3. syyskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen, ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija, vapaaherratar ja naisasianainen. Hän työskenteli kanslistina Helsingin poliisilaitoksessa ja asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksessa. Hänen isänsä oli senaattori Johannes Gripenberg. Toisen maailmansodan aikana Gripenberg toimi Naisasialiitto Unionin edustajana Helsingin Naisten Työvalmiusliiton varapuheenjohtajana. Vuodesta 1952 lähtien hän oli liiton kunniajäsen työskenneltyään ahkerasta sen eri aloitteiden, kuten puistotätitoiminnan, parissa.[1]
Teoksia
- Det sista brevet. Lilius & Hertzberg, Helsingfors 1914.
- Den röda tråden. Schildt, Borgå 1916.
- En drömcykel. Schildt, Helsingfors 1920.
Lähteet
- Carpelan, Tor: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna 1: A–G, s. 456. Helsingfors: Frenckell, 1954.
- Hagner, Minna & Försti, Maija: Suffragettien sisaret. Unioni Naisasialiitto, 2006.
- Suomen kirjailijat.
Viitteet
- ↑ Hagner, Minna & Försti, Tuija: Suffragettien sisaret, s. 134. Unioni Naisasialiitto, 2006.
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|