Carietta "Carrie" White on kauhukirjailija Stephen Kingin luoma kuvitteellinen hahmo. Hahmo esiintyi ensimmäistä kertaa vuonna 1974 ilmestyneessä Kingin esikoisromaanissa Carrie. Suuremmalle yleisölle hahmo tuli paremmin tutuksi vuonna 1976 ilmestyneessä, Brian DePalman ohjaamassa samannimisessä elokuvassa, jossa Carrie Whitea esitti Sissy Spacek. Muita Carrien esittäjiä ovat olleet myös Angela Bettis vuoden 2002 televisiofilmatisoinnissa ja Chloë Grace Moretz vuonna 2013 ilmestyneessä uusintaversiossa. Carrieta ovat myös näytelleet Linzi Hateley ja Molly Ranson, ensimmäinen vuoden 1988 ja jälkimmäinen vuoden 2012 Broadway-musikaaleissa.[1] Heistä Hateley tuli palkituksi vuonna 1988 Theatre World Award -palkinnolla ollessa ehdolla debyyttiroolistaan musikaalissa.[2]
Sekä romaanissa että myös jokaisessa sovituksessa Carrie White on Mainen Chamberlainissa asuva nuori ujo lukiolaistyttö, joka joutuu koulussa päivittäin koulukiusaamisen ja hyljeksinnän kohteeksi, samalla kun kotonaan Carrie joutuu kärsimään mieleltään epävakaan fundamentalistisuskovaisen äitinsä kaltoinkohtelua. Kuusitoistavuotiaana hän saa ensimmäistä kertaa kuukautiset ja samalla tulee huomanneeksi omaavansa telekineettisiä voimia. Kun hän joutuu kiusaajien nöyryyttämäksi koulun päättäjäistanssiaisissa saamalla päälleen ämpärillisen sianverta, tulee hän raivon vallassa vapauttaaneeksi sisällä uinuneen voimansa ja hän aiheuttaa sanoinkuvaamattoman verilöylyn, jonka Chamberlainin kaupunki on muistava ikuisesti.
Yhdysvaltalaisen teinidraamasarjan Riverdalen toisen tuotantokauden 18. jakso "Chapter Thirty-One: A Night to Remember" käsittelee aiheena Carrien vuoden 1988 broadway-musikaalia, sarjan hahmojen Cheryl Blossomin (Madelaine Petsch) ja Midge Klumpin (Emilija Baranac) yrittäessä esittää omaa tulkintaansa musikaalin Carrie Whitesta.[3]
Yhdysvaltalainen metalcore-yhtyeen Ice Nine Killsin "Hell in the Hallways" -kappaleen musiikkivideo perustuu Carrien tarinaan Isabel McGinityn esittäessä videolla Carrie Whitea.[4]
Lähteet
