Darlingin ristimänimi oli James Lawrence ("Jimmy") Slattery. Hänen vanhempansa olivat Theresa Phelan ja Jim Slattery. Hänellä oli velipuoli Warren äitinsä ensimmäisestä avioliitosta. Candy Darling varttui Massapequa ParkissaNew Yorkin osavaltiossa.[1] Hän keskeytti high schoolin, mutta opiskeli sitten kosmetologian oppilaitoksessa Baldwinin kylässä Hempsteadissa.[2] Darling käytti alun perin ainakin dragnimiä Hope Slattery, Hope Dahl, Candy Dahl ja Candy Dane.[1] Hänellä ei aikuisena ollut vakituista asumusta vaan hän asui ystävien ja tuttavien luona.[2]
Darling omaksui 1960-luvun lopussa kristillisen tieteen opetuksia ja kantoi useimpiin paikkoihin mukanaan Mary Baker Eddyn kirjaa Science and Health with Key to the Scriptures.[2] Vuonna 1973[2] Darlingilla todettiin Cabrini Medical Centerissä "leukemia" ja "pahanlaatuinen kasvain mahassa".[1] Myöhemmin hänen sairauttaan on pidetty lymfoomana.[3] Darling sijoitettiin sairaalassa miesten osastolle, mutta hän sai lopulta oman huoneensa.[2] Hänen sairautensa on väitetty liittyneen saatuihin hormonihoitoihin, mutta on epäselvää, oliko hormonien ja sairastumisen välillä mitään yhteyttä.[1] Darling kuoli sairauteensa 29-vuotiaana.[3]
Vaikutus kulttuuriin
Darlingiin viitataan Rolling Stonesin laulussa "Citadel" (1967). Hänestä kerrotaan myös Lou Reedin lauluissa "Candy Says" (1969) ja "Walk on the Wild Side" (1972). Kuvat meikatusta Candy Darlingista sairaalavuoteella tulivat tunnetuiksi. Yksi kuvista otettiin Anohnin yhtyeen albumin I Am a Bird Now (2005) kanteen.[2]
Vuonna 2024 Cynthia Carr julkaisi Darlingista kirjan Candy Darling: Dreamer, Icon, Superstar. Darlingista oli samanaikaisesti tekeillä elokuva, jossa häntä esittäisi Hari Nef.[3] Lisäksi hänestä on tehty dokumentti Beautiful Darling (2010).[4]