Bunkkerintuhoaja eli Bunker buster on maanalaisia kohteita, kuten bunkkereita ja tunneleita, tuhoamaan tarkoitettu ampumatarvike. Usein tämän tyyppiset aseet ovat voimakkaita lentopommeja tai ohjuksia, jotka voivat tunkeutua syvälle maan sisään.[1]
Toisessa maailmansodassa etenkin Iso-Britannia kehitti tehokkaita lentopommeja saksalaisten kohteita vastaan käytettäviksi. Niitä käytettiin myös maanalaisia laitoksia vastaan, vaikka eivät olleet vain siihen suunniteltuja. Esimerkiksi Tallboy ja Grand Slam olivat nk. "maanjäristyspommeja", jotka romahduttivat paineaalloillaan rakennuksia. "Disney-pommia" käytettiin etenkin sukellusvenesuojia vastaan.[2]
Ydinaseversiot
Bunkkereiden tuhoamista on suunniteltu myös ydinaseilla, joiden tuhovoimalla voisi helposti tuhota syvälläkin olevat kohteet.[3]
Persianlahden sota ja nykyaikaiset bunkkerintuhoajat
Vuonna 1985 Yhdysvalloissa esiteltiin ensimmäiseksi moderniksi bunkkerintuhoajaksi kuvailtu BLU-109. Persianlahden sodassa 1990-luvun alussa yhdysvaltalaisten täytyi kehittää nopeasti syvälle kaivettuja irakilaisten bunkkereita tuhoamaan kykenevä ase. Vanhoista kahdeksan tuumaisen tykin putkista rakennettiin GBU-28 -pommeja, jotka pystyvät lävistämään yli kuusi metriä betonia. Nykyaikaiset bunkkerintuhoajat ovat yleensä täsmäaseita, jotka ohjataan kohteeseen esimerkiksi GPS:n avulla.[4]
2000-luku
2000-luvulla Yhdysvalloissa on otettu käyttöön yli 9 tonnia painava termobaarinenGBU-43 eli "Massive Ordnance Air Blast" (MOAB) ja yli 13 tonnia painava GBU-57 eli "Massive Ordnance Penetrator" (MOP). Niiden on tarkoitus tuhota uusista vahvemmistakin betoneista valmistetut bunkkerit.[4] MOAB-pommia käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, kun sillä iskettiin Isisin tunneliverkostoa vastaan Afganistanissa.[5]