Bruun on suomalainen kauppiassuku, joka on vaikuttanut ennen kaikkea Haminassa.

Bruun-suvun kantaisä on Viipurin ja Savonlinnan läänin ratsuväen trumpetinsoittaja Ertman Bruun (s. 1620 Saksassa, Brun), joka tuli Suomeen 30-vuotisen sodan jälkimainingeissa. Ertman Bruun kohosi ratsumestarin arvoon ja asui ennen kuolemaansa Jääsken pitäjässä. Hän osallistui useisiin taisteluihin Viipurin Ratsuväkirykmentin ratsumestarina mm. Liivinmaalla. Hän osallistui vuonna 1676 eskadroonansa kanssa Lundin taisteluun, jossa haavoittui. Ertman Bruun kuoli ratsumestarina vuonna 1678.^[1]

Ertman Bruunin poika Johan Bruun oli Karjalan ratsurykmentin luutnantti. Hän kaatui vuonna 1701.^[1] Johan Bruunin kaatumisen jälkeen hänen vaimonsa jäi taloudelliseen ahdinkoon useiden lastensa kanssa. Johan Bruunin pojat Hindrich ja Johan muuttivat Juvalle Juvan kirkkoherrojen suojeluun. He saivat Kankaankylän Kaartilan ratsutilan haltuunsa vuonna 1705. Tästä Juvan haarasta kehittyi voimakas talonpoikaissuku Juvalle. Juvalla on syntynyt Bruuneja eniten Suomessa.^lähde?

Johan Bruunin poika Erik Bruun (1682–1719) toimi Turun jalkaväkirykmentin pastorina isonvihan aikana. Erik Bruunin kaksi poikaa perustivat suvun menestyneet porvarishaarat ja hänen tyttärestään Elsa Kristinasta tuli viipurilaisen Rosenius-kauppasuvun kantaäiti. Vanhempi poika, Johan Bruun (1714–1756), toimi kauppiaana Viipurissa ja Lappeenrannassa.^[1]

Johan Bruunin vanhin poika Carl Bruun (1748–1809) vaikutti Haminassa. Carl Bruunille ja hänen kahdelle puolisolleen syntyi erittäin paljon lapsia. Neljä Carl Bruunin pojista jatkoi kauppiaina Haminassa. Kolmesta pojasta tuli Venäjän armeijan upseereita ja viidestä venäläisiä virka- ja tiedemiehiä.^[1]

Carl Bruun oli Theodor Bruunin (1821–1888) isoisä.^[1] Todellinen valtioneuvos Theodor Bruun aateloitiin ja hänen sukuhaaransa introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen vuonna 1863 sukuna numero 234 nimellä Bruun.^[2] Hänet korotettiin vapaaherraksi vuonna 1883 ja introdusoitiin vuonna 1884 vapaaherrallisena sukuna numero 56.^[3][4]

Suku on useiden avioliittojen kautta kytköksissä haminalaisiin ja viipurilaisiin sukuihin Clayhills, Naht ja Tesche.^[5] Bruun-suku on omistanut Summan kartanon Vehkalahdella ja Tavastilan kartanon Kymissä.^[4] Vapaaherrallinen sukuhaara sammui syksyllä 2010 Haminassa, kun Summan kartanon omistaja, vapaaherratar Christina Theodora Bruun kuoli.^[6][7]

• Johan Bruun (1714–1756), Haminaan asettunut kauppias
  • Carl Bruun (1748–1809), haminalainen kauppias, Johan Bruunin poika
    • Anthon Bruun (1778–1824), haminalainen kauppias ja kauppaneuvos, Carl Bruunin poika
    • Christian Bruun (1789–1864), Haminan johtava kauppias, teollisuuspatruuna ja laivanvarustaja, Carl Bruunin poika, jonka kuolemaan päättyi Bruunin suvun toistasataa vuotta kestänyt mahtiasema Haminassa^[8]
      • Christian Fredrik Bruun (1849–1911), kunnallisneuvos ja tehtaanjohtaja, Jean Bruunin poika
      • Victor Bruun (1880–1953), suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, Christian Fredrik Bruunin poika
      • Jean Bruun (1817–1872), saha- ja rautateollisuuden harjoittaja, Christian Bruunin poika
        • Johan Edmund Bruun (1852–1906), suomalainen eversti ja liikemies, Jean Bruunin poika
          • Otto Bruun (1886–1969), suomalainen tilastotieteilijä, Johan Edmund Bruunin poika
          • Elsa Bruun (1886–1976) suomalainen kirjastonhoitaja ja -johtaja, Otto Bruunin puoliso
            • Patrick Bruun (1920–2007), suomalainen antiikin tutkija, Otto ja Elsa Bruunin poika
              • Christer Bruun (s. 1955), suomalainen antiikintutkija, Patrick Bruunin poika
              • Patricia Bruun (s. 1957), suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja, Patrick Bruunin tytär
            • Kettil Bruun (1924–1985), suomalainen sosiologi, Otto ja Elsa Bruunin poika
              • Niklas Bruun (s. 1950), suomalainen professori, Kettil Bruunin poika
              • Staffan Bruun (s. 1955), suomenruotsalainen kirjailija ja toimittaja, Kettil Bruunin poika
          • Erik Martimo, vuoteen 1935 Bruun (1899–1954), suomalainen maa- ja metsätieteiden tohtori ja kotieläintieteen dosentti, Johan Edmund Bruunin poika
    • Lovisa Ulrika de Traversay (1781–1821), Traversayn markiisitar, Venäjän meriministerin Jean-Baptiste Prevost de Sansacin puoliso, Christian Bruunin sisar.^[9]
• Heino Erik Bruun, Haminaan 1700-luvun alussa asettunut kauppias
  • Henrik Jakob Bruun (1754–1829), kauppias, sahanomistaja ja laivanvarustaja, kauppaneuvos, Heino Erik Bruunin poika

• Ludvig Bruun (1814–1886), kauppias ja liikemies, kauppa-asiamies Pietarissa, kauppaneuvos
• Francis Bruun (1843–1930), suomalainen juristi ja Turun hovioikeuden varapresidentti
• Erik Bruun (s. 1926), suomalainen graafikko, Nikolai Bruunin pojanpoika
• Martti Oliver Bruun (1936–2024^[10]), everstiluutnantti, suvun esi-isän ratsumestari Ertman Bruunin jälkeläinen

• Theodor Bruun (1821–1888), salaneuvos, ministerivaltiosihteeri, Aleksanterin-Yliopiston kansleri, aateloitiin vuonna 1863, korotettiin vapaaherraksi vuonna 1883 vapaaherrallisena sukuna numero 56
• Theodor Bruun (1859–1923), vapaaherra ja kartanonomistaja, todellinen valtioneuvos, ministerivaltiosihteeri Theodor Bruunin poika^[11]
• Maria Katarina Bruun, vapaaherratar, kreivi Erik Bergin puoliso
• Emma Bruun (1902–1991), vapaaherratar, valtioneuvos Theodor Bruunin tytär ja nobelisti Ragnar Granitin puoliso^[4][12]
• Christina Theodora Bruun (1928–2010), valtioneuvos Theodor Bruunin pojantytär,^[4] Summan kartanon omistajatar