Bror Ulrik Björkstén, aateloituna vuodesta 1853 af Björksten (9. syyskuuta 1795 Hollola – 14. syyskuuta 1856 Espoo) oli suomalainen senaattori ja todellinen valtioneuvos.^[1]

Björksténin vanhemmat olivat Hollolan kappalainen Johan Björkstén (1744–1809) ja Eva Magdalena Tuderus. Hän kävi Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1815. Björkstén suoritti kameraalitutkinnon ja tuomarintutkinnon 1815.^[1]

Björkstén oli hallituskonseljin (senaatin) talousosaston ylimääräisenä kamarikirjurina vuodesta 1815, sotilastoimituskunnan kopistina vuodesta 1816 ja kamaritoimituskunnan kanslistina vuodesta 1819. Hän sai protokollasihteerin arvonimen 1822. Björkstén toimi Suomen senaatin valtiovaraintoimituskunnan apulaisesittelijäsihteerinä 1824–1832, protokollasihteerinä vuodesta 1826 ja esittelijäsihteerinä 1832–1837. Hän oli Suomen senaatin talousosaston jäsenenä 1837–1856 toimien sotilastoimituskunnan päällikkönä 1840–1841 ja kamaritoimituskunnan päällikkönä 1841–1853. Lisäksi hän oli Suomen ylisotaoikeuden vt. sihteerinä 1819–1824, päätullijohtokunnan jäsenenä 1824–1826, tie- ja vesikulkulaitosjohtokunnan jäsenenä 1839 ja sensuuriylihallituksen jäsenenä 1845. Björkstén sai valtioneuvoksen arvon 1839 ja todellisen valtioneuvoksen arvon 1852. Hän omisti Bodomin kartanon Espoossa.^[1]

Björkstén oli naimisissa vuodesta 1822 Gustava Ulrika Kuhlbergin (k. 1856) kanssa, Heidän poikiaan olivat Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos Johan Alfred af Björksten (1823–1873), juristi, kartanon omistaja ja valtiopäivämies Frans Henrik af Björksten (1828–1873) sekä senaatin esittelijäsihteeri, valtioneuvos Axel Gabriel af Björksten (1832–1895). Vävy oli senaattori Fabian Langenskiöld.^[1]