Postimerkki julkaistiin Brittiläisessä Guianassa vuonna 1856. Tätä hammastamatonta postimerkkiä kutsutaan painopaperin värin mukaan magentaksi. Alun perin neliskulmainen merkki on jossakin vaiheessa leikattu kahdeksankulmaiseksi. Kuva-aiheena on valtamerilaiva ja tekstinä latinankielinen motto: Damus Petimus Que Vicissim ('antaessamme oletamme saavamme'). Merkki on aitouden varmistamiseksi signeerattu käsin.
Yhden centin magenta on ollut amerikkalaisen Du Pontin suvun hallussa vuodesta 1980. Merkkiä on pidetty holvissa, eikä sitä ole nähty julkisuudessa pitkään aikaan. Omistaja John Eleuthère du Pont sovitti vuodesta 1997 vuoteen 2010, kuolemaansa asti, vapausrangaistusta taposta.[3][4]
17. kesäkuuta2014 merkki myytiin 9,013 miljoonan dollarin ennätyshintaan kenkäsuunnittelija Stuart Weitzmanille huutokauppakamari Sotheby'sinhuutokaupassa New Yorkissa.[5][2][6] Vuonna 2021 merkin osti lontoolainen postimerkkejä vuodesta 1856 välittänyt Stanley Gibbons-yhtiö. Myynti tapahtui 8307000 dollarin (sisältäen välityspalkkion) hinnalla Sothebyn New Yorkin huutokaupassa.[7]
Omistajat
Osa merkin omistajista on merkinnyt merkin omalla tunnuksellaan
Andrew Hunter (1856–1873), merkin alkuperäinen saaja
Louis Vernon Vaughan (1873)
Neil Ross McKinnon (1873–1878)
Thomas Ridpath (1878);
Philipp de la Rénotière von Ferrary (1878–1920; takapuolella oleva purppuranvärinen kolmiapila)
Ranskan hallitus (1920–1922)
Arthur M. Hind (1922–1933; “H”-kirjan ja apilanlehtileimaus "AH" takapuolella)
Ann Hind Scala (1933–1940; mahdollisesti 17-sakarainen tähtileima takapuolella, käytetty ehkä peittämään aviomiehensä apilanlehtileima)
Frederick Trouton Small (1940–1970; komeettaleima takapuolella; myös Smallin agentin Finbar Kennyn kynämerkintä “FK”)
Irwin Weinberg and Associates (1970–1980; kynämerkintä “IW” takapuolella)
John E. du Pont (1980–2014, perikunta vuodesta 2010; kynämerkintä “JEdP” takapuolella)
Stuart Weitzman (2014−2021, kynällä piirretty stiletti ja nimikirjaimet “SW” takapuolelle)[6]