British Library on nuori kansalliskirjasto. Laki British Librarystä säädettiin vuonna 1972 ja kirjaston toiminta alkoi 1. heinäkuuta 1973. Kirjaston nykyistä päärakennusta, jonka suunnittelivat arkkitehdit Sir Colin St John Wilson ja M.J. Long, ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1982 ja se avautui 1997. Rakennuksessa on lattiapinta-alaa yli 112 000 neliömetriä. Tämä jakautuu 14 kerrokseen (9 maan päällä ja 5 maan alla) ja rakennus ulottuu 24,5 metriä maan alapuolelle. Rakennukseen kului yli 10 miljoonaa tiiltä ja 180 000 tonnia betonia. British Libraryn kirjastorakennus oli 1900-luvun suurin uusi julkinen rakennus Britannian.[3] ja maksoi 506 miljoonaa puntaa. Nuoruudestaan huolimatta kirjastorakennus nostettiin Britannian merkittävimpien suojeltujen rakennusten -listalle (Grade I) vuonna 2015.[1][7]
Kirjastoa perustettaessa aineistokokoelman keskeisen osan muodosti British Museumin kirjasto-osastojen (vuonna 1753 perustettu Department of Printed Books) aineisto. Museon kirjakokoelma oli kattava ja esimerkiksi Leninin (1900-luvun alussa, käyttäen salanimeä Jacob Richter) kerrotaan todenneen sen sisältäneen kattavamman kokoelman venäläistä kirjallisuutta kuin Moskovan ja Pietarin tuolloiset kirjastot. Muita merkittäviä aineistolähteitä olivat Britannan patenttitoimiston kirjasto (1855–, vuodesta 1962– nimellä National Library of Science and Invention), kansallinen keskuskirjasto (National Central Library 1916–) ja National Lending Library for Science and Technology (NLLST, 1961– Boston Spa, Yorkshire). Viimeksi mainittu on vuodesta 1985 tunnettu nimellä the British Library Document Supply Centre, ja se toimittaa kopioita aikakauslehdistä, kirjoista, kokousjulkaisuista ja raporteista maailmanlaajuisesti. Pyyntöjä tulee vuosittain noin 4 miljoonaa.[1]
Kirjastolla on kuusi eri aihealueisiin liittyvää päätavoitetta:[2]
Kokoelmasta huolehtiminen. Kirjasto kokoaa, kuratoi ja säilyttää Britannian julkaistun, kirjoitetun ja digitaalisen sisällön kansalliskokoelmaa
Tutkimus. Kirjasto tukee ja stimuloi kaikenlaista tutkimusta.
Liiketoiminta. Kirjasto auttaa liiketoimintoja innovoimaan ja kasvamaan.
Kulttuuri. Kirjasto tarjoaa kaikille mieleenpainuvia kulttuurikokemuksia.
Oppiminen. Kirjasto inspiroi nuoria ja kaiken ikäisiä oppijoita.
Kansainvälisyys. Kirjasto työskentelee yhdessä kaikkialta maailmasta tulevien yhteistyötahojensa kanssa tiedon ja keskinäisen ymmärryksen edistämiseksi.
Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluu yli 150 miljoonaa nimikettä,[3] joihin sisältyy noin 25 miljoonaa kirjaa sekä merkittävä määrä käsikirjoituksia. Se on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan vapaakappalekirjastoista, joten se saa lakisääteisesti jokaisen kirjan, joka julkaistaan tai jota levitetään Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Irlannin vapaakappalelainsäädännön nojalla British Library on vuodesta 2000 lähtien saanut myös vapaakappaleet kaikista Irlannin tasavallan alueella ilmestyneistä julkaisuista. Kirjasto hankkii kokoelmiinsa myös ulkomailla julkaistua materiaalia.
Vanhinta kirjallista aineistoa edustavat yli 3 000 vuotta vanhat kiinankieliset oraakkeliluukirjoitukset. Kirjaston ainutlaatuisiin kokoelmiin kuuluvat muun muassa muinaisenglanniksi kirjoitetun Beowulf-sankarisaagan ainoa tunnettu käsikirjoitus osana Nowell-koodeksia, Magna Carta, Leonardo da Vincin muistikirjoja, The Times -sanomalehden ensimmäinen painos (18. maaliskuuta 1788) ja The Beatles -yhtyeen käsikirjoitukset.[3]
Aineistoa on 718 hyllykilometriä (2015–16)[2] ja määrä kasvaa noin 12 kilometrillä (noin kolmella miljoonalla nimikkeellä) vuosittain. Hyllytilasta 100 kilometriä on Boston Span sivutoimipisteessä.[3] Digitaalista aineistoa kerättiin syyskuussa 2015 toteutetulla kolmannella brittiläisten verkkotunnusten (domain) webhaulla, jolloin kerättiin yli 68 teratavua erilaista sisältöä. Kerätyn aineiston arvioidaan sisältävän yli kaksi miljardia webnimikettä (websivua, kuvaa, videota tai dokumenttia) ja yli kymmenen miljoonaa verkkosivustoa.[2]
Kirjasto raportoi liiketoiminnan tukemisen luoneen lähes 1 700 uutta yritystä ja 4 200 uutta työtä kahden vuoden tarkastelujakson aikana (2013–2015) ja määrän uskottiin nousevan korkeammaksi vuonna 2017. British Library tekee liiketoimintasektorilla yhteistyötä useiden kaupunkien kirjastojen kanssa.[2]
Vuonna 2015 British Library järjesti Nottinghamin yliopiston kanssa ensimmäisen MOOC-yliopistokurssinsa (Massive Open Online Course), kurssiaiheena oli MOOC on Propaganda and Ideology in Everyday Life. Suositulle MOOC-kurssille osallistui tuhansia opiskelijoita 20 eri maasta, joten kirjasto päätti uusia kurssin vuonna 2016.[2]
Kuvia
British Libraryn päätoimipiste (St Pancras, Lontoo).
British Libraryn logo Ossulston Streetin sisäänkäynnin vieressä.
Sisäänkäynti British Libraryn päätoimipisteeseen.
Sisänäkymä kansalliskirjastosta (St Pancras). Savulasin takana on kuningas Yrjö III:n perustamaa King's Library -kokoelmaa.
British Libraryn sanomalehtiarkistolla on oma rakennuksensa.
British Libraryn sivutoimitoimipiste (Boston Spa).
↑IFLA World Report – United Kingdom The International Federation of Library Associations and Institutions, ifla-world-report.org. Viitattu 28.12.2017. (englanniksi)
