Brahmsin kehtolaulu (Levon hetki nyt lyö, alkuperäiseltä saksankieliseltä nimeltään Wiegenlied: Guten Abend, gute Nacht) on Johannes Brahmsin vuonna 1868 säveltämä kehtolaulu, joka alun perin julkaistiin kokoelmassa Fünf Lieder für eine Singstimme und Klavier ("Viisi laulua lauluäänelle ja pianolle", opus 49) kappaleena nro 4.[1]
Laulun sanoista on eri kielissä monia muunnelmia, jotka saattavat paljonkin poiketa alkuperäisistä, mutta sen melodia on yksi maailman tunnetuimmista ja helpoimmin tunnistettavista, ja sitä laulavat lukemattomat pienten lasten vanhemmat kaikkialla maailmassa tuudittaakseen lapsensa uneen.[2]
Laulun alkuperäisten saksankielisten sanojen ensimmäinen säkeistö on peräisin saksalaisten kansanrunojen kokoelmasta Des Knaben Wunderhorn[3][4] vuodelta 1808, toisen säkeistön kirjoitti Georg Scherer vuonna 1849.[2]
Brahms omisti sävelmän nuoruudenystävälleen Berta Faberille tämän toisen pojan syntymän johdosta. Brahms oli nuoruudessaan ollut rakastunut Bertha Faberiin, ja kehtolaulun sävelmän hän sommitteli vastamelodiaksi eräälle laululle, jota hänellä tuolloin oli tapanaan hänelle laulaa. Laulu esitti ensimmäisen kerran julkisesti Wienissä 22. joulukuuta 1869 Louise Dustmann Clara Schumannin pianolla säestämänä.[5]
Suomennos
Laulun ensimmäisen säkeistön tunnetuimman suomennoksen on laatinut Aukusti Simojoki, toisen säkeistön myöhemmin I. T. Vaara.[6]
Saksankieliset sanat
Alkuperäisest saksalaiset sanat
Sanatarkka suomennos
Guten Abend, Gut' Nacht,
mit Rosen bedacht,
mit Näglein besteckt,
schlupf′ unter die Deck!
Morgen früh, wenn Gott will,
wirst du wieder geweckt.
Guten Abend, gute Nacht,
von Englein bewacht,
die zeigen im Traum
dir Christkindleins Baum.
Schlaf nun selig und süß,
schau im Traum 's Paradies.[7][8]
Hyvää iltaa, hyvää yötä, ruusujen peittämä, neilikoiden koristama,
peitteiden alle laskettu.
Varhain huomisaamuna, jos Jumala tahtoo,
sinä heräät jälleen.
Hyvää iltaa, hyvää yötä, enkelien vartioima,
jotka näyttävät unessa Kristus-lapsosen puun.
Nuku nyt autuaallisesti ja makoisasti,
näe unessa paratiisi.
Brahmsin vuonna 1877 säveltämän toisen sinfonian (D-duuri, Op. 73) ensimmäinen osa sisältää muunnelmia kehtolaulun melodiasta. Vuonna 1922 australialainen pianisti ja säveltäjä Percy Grainger laati siitä pianosovituksen, joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Free Settings of Favorite Melodies". Sovitus perustuu pitkälti pidätyksiin ja arpeggioon, ja melodian ensimmäinen osa on sijoitettu koskettimiston tenorialueelle. Tämä oli muutoinkin Graingerin suosima menetelmä.[9]
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:Brahms' Lullaby
Lähteet
↑Lieder und Gesänge mit der Beglritung des Pianoforte von Johannes Brahms. Simrock'schen Musikhandlung; Brahms-Institut an der Musikhochschule Lübeck. Teoksen verkkoversio.
↑Jan Swafford: Johannes Brahms: A Biography, s. 338. Random House of Canada, 1999. ISBN 978-0-679-74582-2
↑Ludwig Achim Freiherr von Arnim (toim.): ”Guten Abend, gute Nacht”, Des Knaben Wunderhorn: Alte Deutsche Lieder, 3. nide, s. 68. Heidelberg: Mohr und Zimmer, 1808. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)