Björn Ragnar Weckström (s. 8. helmikuuta1935Helsinki) on suomalainenkuvanveistäjä ja korutaiteilija. Hän on käynyt kultaseppäkoulun 1950-luvulla. Uransa alusta asti hän on luonut veistoksellisia koruja, jotka muistuttavat pienoisveistoksia enemmän kuin perinteistä korusepän työtä. Weckström tunnetaan erityisesti Lapponia Jewelrylle tekemistään töistä.
Weckströmin tunnetuin luomus lienee Avaruushopea-sarjan kaulakoru Planetaariset laaksot, jonka hän suunnitteli Lapponialle vuonna 1969. Koru nähtiin vuonna 1977 ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan loppukohtauksessa Carrie Fisherin esittämän prinsessa Leian kaulalla.[1] Ohjaaja George Lucasin oli alun perin tarkoitus tilata Weckströmiltä varta vasten elokuvaa varten suunniteltu koru, mutta kuvauskiireiden takia hän joutui etsimään sopivan korun Weckströmin aiemmasta tuotannosta.[2] Suomessa järjestettyyn vuoden 2007 Eurovision laulukilpailun finaaliin Planetaariset laaksot oli valittu juontaja Jaana Pelkosen kaulakoruksi.[3][4]
1970-luvun alussa Weckström yhdisteli koruissaan hopeaa ja akryylimuovia. John Lennon ja Yoko Ono ostivat Weckströmin akryylikoruja göteborgilaisliikkeestä, ja pian Weckströmin korut, etenkin sormus Kivettynyt järvi, pääsivät erikoislähikuviin Onon yllä pariskunnan televisiohaastattelussa Yhdysvalloissa, joka tapahtui joidenkin lähteiden mukaan vuonna 1971 ja toisten mukaan vuonna 1975.[5][6][7]
Ura kuvanveistäjänä
Fazerin kukko -niminen Weckströmin veistos seisoo Helsingin Kluuvikadulla. Sen on lahjoittanut Helsingin kaupungille Fazer Oy konditorian satavuotisen historian kunniaksi. Veistos on saanut muotonsa hirvenselkänikamasta. Aihe johtui siitä, että kukko oli Fazerin ensimmäinen tunnuskuva. Weckström sai idean muodosta vaeltaessaan Ahvenanmaan metsissä, missä hän näki hirven jäännökset ja otti niistä selkänikaman. ”– – tässä olivat kukko siipineen ja Karl Fazerin lempiharrastus [metsästys] samassa muodossa”, Weckström sanoo.[8][9]Isolle Roobertinkadulle on pystytetty Weckströmin veistos Viheltelevä helsinkiläinen.
Björn Weckström (vas.) vastaanottamassa Rio de Janeiron 400-vuotisjuhlan korumuotoilukilpailun palkintoa Brasilian suurlähettiläältä Vincente Paolo Gattilta vuonna 1965. Oikealla Pekka Anttila.
Korujen ja veistosten ohella Weckström on suunnitellut eräitä sarjatuotantolaseja Nuutajärven lasitehtaalle. Näistä voidaan mainita 1970- ja 1980-luvun Kanerva- ja Fortuna-sarjan maljakot.[11] Sarjatuotantolasistojen lisäksi Weckströmin tuotantoon kuuluu lukuisia uniikkeja, Nuutajärven lasinpuhaltajien kanssa valmistettuja lasiteoksia, sekä mm. lasinpuhaltajamestari Kari Alakosken toteuttamia monumentaalisia lasiveistoksia.[12]
Tunnettuja ovat myös suuret pronssiveistokset, ”koneihmiset”, joissa taiteilija yhdistää Kreikan tarustoa ja aikamme tieteellisiä saavutuksia. Weckström luki 1970-luvulla Barbara McClintockin artikkelin, jossa ennustettiin, että tulevaisuudessa ihmistenkin geenejä voitaisiin muokata, ja kertoo järkyttyneensä siitä.[13]
Weckström, Björn: Myyttien muotoilija: Taiteilijan omaelämäkerta. Suomentanut Saija Saarela. Bazar Kustannus, 2018. ISBN 978-952-279-606-6
Viljanen, Eeva: ”Weckström, Björn (1935–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 388–389. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
Weckström, Björn hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
