Birgitta Alma Sofia Stenberg (26. huhtikuuta 1932 Tukholma – 23. elokuuta 2014 Gullspång) oli ruotsalainen kirjailija, toimittaja ja käsikirjoittaja. Hänen tuotantonsa käsittää romaanien lisäksi runoja ja esseitä sekä lastenkirjoja, joista tunnetuin on 15-osainen Perttu-sarja. Stenberg sai Selma Lagerlöfin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2005.[1]
Vuonna 2009 Stenbergin omaelämäkerrallinen romaani Kärlek i Europa (1981) pääsi mukaan kirjaan Tusen svenska klassiker, johon koottiin tuhat Ruotsissa julkaistujen kirjojen, elokuvien, äänilevyjen ja tv-ohjelmien klassikkoa.[2]
Ura
Stenberg syntyi Tukholmassa mutta kasvoi Visbyn kaupungissa Gotlannin saarella. Hän matkusteli jo nuoresta lähtien eri puolilla Etelä- ja Keski-Eurooppaa ja asui 1940–1950-luvun vaihteessa myös Pariisissa.[1] Ruotsiin palattuaan Stenberg julkaisi esikoisromaaninsa Mikael och Poeten vuonna 1956. Hän kirjoitti urallaan myös viisi omaelämäkerrallista romaania, joista tunnetuin on 1983 ilmestynyt Apelsinmannen. Se käsittelee Stenbergin esikoisromaanin tavoin muun muassa 1950-luvun alkuvuosien Kejneskandaalia, jossa tukholmalainen pappi syytti tunnettuja poliitikkoja sekaantumisesta homoprostituoituja välittävään liigaan. Uutta yleisöä Stenberg sai 1990-luvulla, kun hän loi Billy-lastenkirjasarjan (suom. Perttu), jota julkaistiin kaikkiaan 15 kirjan verran. Kuvituksen teoksiin laati virolaissyntyinen taiteilija Mati Lepp.[3]
1950-luvulla Stenberg työskenteli CIA:n rahoittaman antikommunistisen Congress for Cultural Freedom -kulttuurijärjestön Ruotsin-osaston julkaiseman Kulturkontakt-lehden päätoimittajana.[4] Hän oli toimittajana ja kolumnistina myös anarkosyndikalistisen SAC-ammattiliiton Arbetaren-lehdessä.[5] Lisäksi Stenberg kirjoitti vuosikymmenten aikana lukuisia teatteri-, elokuva- ja kuunnelmakäsikirjoituksia.
Yksityiselämä
Stenberg on omaelämäkerroissaan kertonut avoimesti muun muassa 1960-luvun amfetamiininkäytöstään. Hänet tunnettiin myöhemmin avoimen huumepolitiikan ja joidenkin huumausaineiden laillistamisen kannattajana.[6] Stenberg oli biseksuaali. Hänen ensimmäinen aviopuolisonsa oli vuodesta 1974 lähtien Håkan Lagergren, joka kuoli 1991.[1] 2000-luvun alussa Stenberg kertoi elävänsä suhteessa naimisissa olevan parin kanssa.[7] Vuonna 2013 hän solmi avioliiton itseään 21 vuotta nuoremman Kerstin Bjärkstedtin kanssa.[3][8]
Stenbergin elämästä kertova dokumenttielokuva Alla vilda tuli ensi-iltaan 2012.[6] Hän kuoli kotonaan maksasyöpään 82-vuotiaana elokuussa 2014.[3]
Teoksia
Omaelämakerrat
- Kärlek i Europa (1981)
- Apelsinmannen (1983)
- Spanska Trappan (1987)
- Alla Vilda (2004)
- Eldar och is (2010)
Romaaneja
- Mikael och Poeten (1956)
- Vit av natten (1958)
- Kenties (1961, suomennos Eino Kauppala 1964)
- Våldgästen (1963)
- De frånvända (1964)
- Raportti pilvestä (1969, suomennos Eino Kauppala 1970)
- Raskenstam (1983)
- Tusenbröderna (1990)
- Detta med Doris (1991)
- Arabesk (1994)
- Allt möjligt om bin (2005)
- Fritt förfall (2006)
Novelli- ja runokokoelmia
- Skurkar (1973)
- Glatta livet (1984)
- Det skuddade stoftet (1985)
- Mannen i havet (1991)
- Pagodernas drottning (1996)
- Erotiska noveller (1998)
- Syster Linda (2013)
Perttu-lastenkirjat
- Kanien arvoitus (1988)
- Pertun vihellyspilli (1989)
- Perttu lähtee maalle (1990)
- Perttu ja merihirviö (1994)
- Pertun syntymäpäivä (1998)
- Perttu ja mummi (2000)
- Perttu ja possut (2001)
- Pertun ja Lotan karkumatka (2002)
- Perttu saa vieraita (2003)
- Perttua harmittaa (2006)
- Perttu ja salaperäinen kissa (2007)
- Perttu ja pallo (2009)
- Perttu sairaalassa (2011)
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
