Birgitta Knutintytär Kurck (Kurki) (n. 1500 – 29. kesäkuuta 1577) oli Naantalin luostarin abbedissa.[1]
Kurckin vanhemmat olivat laamanni, valtaneuvos Knut Erikinpoika Kurki ja Elina Kurki, joka oli Klaus Kurjen tytär. Naantalin luostariin Kurck meni nunnaksi ilmeisesti ennen vuotta 1522. Luostarin toiminta oli jo tuolloin vähitellen hiipumassa, sieltä lähti vuosikymmenen puoleen väliin mennessä pois nunnia, munkkeja ja ainakin yksi abbedissa. Mikael Agricola, joka tarkasti luostarin Turun piispana syksyllä 1554, esitti selonteossaan luostarilaisten luvanneen ryhtyä evankelisiksi ja lakata palvomasta Pyhää Birgittaa. Valtio takavarikoi luostarin irtaimistoa ja maaomaisuutta, joskin lupasi luostarin asukkaille vuotuisen ylläpidon. Kurck esiintyy luostarin abbedissana 1568. Hän vetosi kuningas Juhana III:een, että tämä jatkaisi luostarin suojelemista ja luostarilaisten ylläpitoa. Kuningas lupasikin tukensa ja ilmaisi kirjeessään 3. elokuuta 1576 aikomuksen kunnostuttaa luostarin rakennukset. Samanaikaisesti hän kuitenkin tosiasiassa pienensi luostarin ylläpitomaksua neljälle vielä jäljellä olevalle sisarelle. Kun Kurck kuoli kesällä seuraavana vuonna, luostarin kirkko muutettiin luterilaiseksi seurakuntakirkoksi. Vaikka yhtä jäljelle jääneistä kolmesta sisaresta kutsutaan joissakin lähteissä vielä abbedissaksi, niin Kurckia pidetään tavallisesti luostarin viimeisenä abbedissana. Hänet haudattiin luostarin kirkkoon.[1]
Lähteet
- ↑ a b Klockars, Birgit (kääntänyt Tapionlinna, Oili): ”Birgitta Knutintytär Kurck”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 526–527. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.