Birger Persson (Finsta)

Birger Perssonin ja hänen perheensä hautamonumentti Uppsalan tuomiokirkossa.

Birger Persson (myös Birger Petersson) Finsta (k. 3. huhtikuuta 1327) oli ruotsalainen aatelismies, ritari, valtaneuvos, Uplannin ensimmäinen laamanni ja Uplannin lain kirjoittaja sekä Pyhän Birgitan isä. Birger oli ritari Per Israelssonin poika. Birger Persson kantoi erilaisia kilpiä. Uppsalan tuomiokirkossa olevan hautakiven mukaan hän kantoi kilpenä kahta taitettua siipeä lähellä toisiaan ilman suuria rakoja. Mutta hänen sinetissään keskiaikaisilla kirjaimilla on kaksi siipeä, joiden yläpohjat ovat toisistaan selvästi erillään, ja niiden välisessä raossa on ruusu.[1] Birger Persson oli Ruotsin kuningas Karl Knutssonin (Bonde) äidinpuolinen isoisä.[2]

Elämäkerta

Birger mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1280. Vuonna 1283 hänestä tuli ritari ja valtaneuvos Vuosina 1285–1291 ja 1293 hän toimi laamannina Tiundalandissa Upplandissa.

Birger, joka oli yksi kuningas Birger Magnussonin lähimmistä miehistä, valtuutettiin vuonna 1303 yhdessä arkkipiispan ja hänen serkkunsa Andreas Andin kanssa toimimaan välimiehenä kuninkaan ja hänen veljensä herttua Erikin välillä kiistassa. Uplannin lainvalvojana ja valtakunnan suurimpana maanomistajana Birgerillä oli ratkaiseva asema. Vuonna 1308 syntynyt ratkaisu, joka palautti kuninkaan vapauden mutta johti valtakunnan jakoon, teki Birgeristä herttuoiden alamaisen. Hän oli pian heidän luotetuin kannattajansa, ja hän lainasi suuria summia rahaa herttuoille.[3]

Birger oli yksi herttuoiden 18. tammikuuta 1318 laaditun testamentin todistajista.[4] Sen jälkeen kun herttuat samana vuonna kuolivat, hän johti yhdessä Mats Kettilmundssonin kanssa kapinaa kuningas Bergeriä vastaan, mikä johti siihen, että herttua Erikin kolmivuotias poika Magnus valittiin kuninkaaksi seuraavana vuonna. Birger sai 13. joulukuuta 1320 herttuatar Ingeborgilta lahjaksi Algön Överselön maatilan.

22. heinäkuuta 1321 herra Birger aloitti pyhiinvaelluksen Avignoniin ja myöhemmin Santiago de Compostelaan. Hän palasi Ruotsiin 4. kesäkuuta 1322 juuri ajoissa osallistuakseen Skaraan neuvostoon, joka teki lopun herttuatar Ingeborgin vallasta, ja hän otti sen sijaan kuningas Magnuksen holhouksen omiin käsiinsä.

Hän oli aikanaan yksi Ruotsin suurimmista maanomistajista ja varmasti yksi maan rikkaimmista miehistä. Hän omisti useita tiloja mm. Uplannissa, Närkessä, Smoolannissa, Södermanlandissa ja Itä-Götanmaalla. Birger Petersson kuoli 3. huhtikuuta 1327 ja haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon.

Hautakivi Uppsalan tuomiokirkossa

Birger Perssonin hautamonumentti sijaitsee Uppsalan tuomiokirkon Finstakoretisssa, Nikolain kappelissa ja on yksi Ruotsin tärkeimmistä keskiaikaisista hautamonumenteista.

Hautakivi on tilattu Pohjois-Ranskasta, nykyään Belgiaan kuuluvasta Tournain kaupungista, joka oli kuuluisa alueen mustasta marmorista tehdyistä taideteoksista. Ritaripari lepää kädet ristissä ja silmät avoimina. Rouva Ingeborgin jaloissa seisoo pieni sylikoira, uskollisuuden symboli.

Hautakiven on luultavasti tilannut lainvalvoja Birger vaimonsa kuoleman jälkeen vuonna 1314. Hautakivi antaa tietoa Birger Perssonista ja Ingeborgista ja heidän lapsistaan. Birgerin vaakuna ja kaiverretut tekstit ovat yhtä tärkeitä, ellei tärkeämpiä kuin runollisen kaunis kuvaesitys.[5]

Perhe

Birger oli ensimmäisen kerran naimisissa Kristina Johansdotterin kanssa, joka kuoli vuonna 1293, ja toisen kerran Bjälbo-sukuun kuuluneen Ingeborg Bengtsdotterin kanssa. Ingeborg oli laamanni Bengt Magnussonin (Bjälbon lakimieshaara) ja Sigrid Reilun tytär. Hän kuoli vuonna 1314.

Lapset Ingeborg Bengtsdotterin kanssa

  1. Per Birgersson. Kuoli nuorena.
  2. Bengt Birgersson. Kuoli nuorena.
  3. Israel Birgersson (n. 1314–1351), naimisissa Bengta Karlsdotterin ( Färla, Orestes Keldorssonin perhe ) kanssa. Heidän tyttärensä Helena Israelsdotter (Finstaätten) oli naimisissa Ruotsin kuningas Karl Knutssonin (Bonde) isoisän kanssa, mutta ei vastoin yleistä luuloa ollut hänen isoäitinsä.
  4. Ingrid Birgersdotter. Kuoli nuorena.
  5. Margareta Birgersdotter. Kuoli nuorena.
  6. Katarina Birgersdotter (n. 1306–1364), naimisissa Magnus Gudmarssonin (Ulvåsaätten) kanssa
  7. Birgitta Birgersdotter (1303–1373) eli Pyhä Birgitta, joka oli naimisissa Ulf Gudmarssonin (Ulvåsaätten) kanssa.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ sdhk_1971
  2. ↑ Birger Petersson - Uppslagsverk - NE.se www.ne.se. Viitattu 7.8.2022.
  3. ↑ Det medeltida Sverige 1:5 Attundaland
  4. ↑ Nordberg, s. 22.
  5. ↑ Janzon, Kaj (2010). ”Kungsåren Johan Ingemarssons liv och verksamhet under 1300-talets första hälft”. Svensk Genealogisk Tidskrift. sid. s 2-15.