Usein biohajoavaksi materiaaliksi kutsutaan aineita, joilla korvataan hajoamattomia petrokemian tuotteita. Tällaisia ovat maissitärkkelyksestä tehty muovinkaltainen PSM, polyglykolihappo (PGA) ja polylaktidi (PLA), jota tehdään sekä maissitärkkelyksestä että sokerijuurikkaasta. PLA:sta tehdään vihannesten ja hedelmien pakkauksia ja kuppeja.[1]
Biohajoavia materiaaleja käytetään jätteiden vähentämiseksi muun muassa pakkaus- ja vaippateollisuudessa.[2] Toinen käyttökohde on lääketiede: luukirurgiassa käytetään kiinnittimiä, jotka liukenevat vähitellen elimistöön, jolloin säästytään toiselta leikkaukselta.[3]Haavoihin ommeltavat tikit tehdään usein biohajoavalla langalla; biohajoavia ommelmateriaaleja on käytetty 1970-luvulta asti.[4]
