Betet ovat kru-kieltä puhuva kansa Norsunluurannikon lounaisosassa. He asuvat Sassandra- ja Bandamajokien keskijuoksun välisellä alueella. Betejä on 2,6 miljoonaa henkeä.^[1]

Betejen uskotaan saapuneen lännestä nykyisen Liberian alueelta. He ovat trooppisen sademetsävyöhykkeen kanta-asukkaita.^[1]

Perinteisiä elinkeinoja ovat metsästys ja keräily, joiden lisäksi harjoitettiin kaskiviljelyä. Tärkeimmät viljelykasvit olivat jamssi, bataatti, maissi ja banaani. Djulien kanssa käydyn vaihdon välineenä toimivat kolapähkinät. Siirtomaa-aikana kehittyi kaakaon ja kahvin plantaasiviljely, joka tuhosi perinteisen elintavan. Käsityöammatteja ovat metallityöt, savenvalanta ja puunveisto.^[1]

Asumukset ovat etupäässä nelikulmaisia taloja, joissa on oljella peitetty harjakatto. Miehet pitävät tunikamaista paitaa tai toogamaisia kankaita, naiset lanteiden ympärille kiedottavia hameita. Erilaiset korut ja arpikoristelut ovat yleisiä.^[1]

Perinteinen yhteiskunta perustuu suurperheisiin, suku- ja kyläyhteisöihin ja ikäryhmiin. Avioliitto on virilokaalinen ja polygynia on yleistä. Sukulaisuussuhteet ovat patrilineaarisia.^[1]

Betet harjoittavat perinteistä uskontoa, johon kuuluu luonnonvoimien ja esi-isien palvontaa sekä taikuutta. Osa kansasta on katolisia. Synkretistiset uskomukset ovat yleisiä. Beteillä on 1900-luvulla luotu kuvakirjoitusjärjestelmä, jonka käyttö on vähäistä.^[1]