Bertel Ossian Lindroos (27. maaliskuuta 1911 Turku – 20. heinäkuuta 1982 Maarianhamina) oli suomalainen metsänhoitaja ja metsäasiantuntija, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.[1]
Lindroosin vanhemmat olivat merikapteeni Paul Gideon Lindroos ja opettaja Ida Teresia Westerlund ja puoliso vuodesta 1940 käsityönopettaja Rakel Werna Helena Lassfolk, kauppaneuvos Anders Lassfolkin tytär. Lindroos tuli ylioppilaaksi Svenska Lyceum i Åbosta 1931 ja valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1936. Hän oli Metsähallituksen harjoittelija Korkeakosken hoitoalueella 1933 ja Iisalmen itäisen hoitoalueella 1934, Korkeakosken hoitoalueen kunnostaja 1935, ylimääräinen metsänhoitaja Luiron hoitoalueella 1936–1937, Esbo-Sibbo privata skogsrevirin harjoittelija Kauniaisissa 1937, Östra Nylands privata skogsrevirin metsänhoitaja Loviisassa 1937–1939 ja Pohjanmaan Puu Oy:n metsänhoitaja Pietarsaaressa 1939–1951 ja ylimetsänhoitaja 1951–1952.[1][2]
Ruotsissa Lindroos oli Svenska Cellulosa Ab:n apulaismetsäpäällikkö Munksundissa 1952–1957 ja Forskningsstiftelsen SDA:n metsänhoitaja Tukholmassa 1957–1960. Tämän jälkeen hän oli Ahvenanmaan maakuntametsänhoitaja 1960–1975. Lindroos oli myös pääesikunnan huoltoesikunnan tarvepuukuljetusten tarkastaja Pietarsaaren piirissä 1942–1943 ja Vaasan piirissä 1943–1945 sekä Pietarsaaren uittopiirin tarkastaja 1943–1944. Hän oli jääkiekon Suomen mestari Helsingfors Skridskoklubbin joukkueessa 1933 ja 1934. Lindroosilla oli myös useita asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Metsäneuvoksen arvonimen hän sai 1966.[1][2]
Lähteet
Aiheesta muualla