Widnäs oli Vaasan läänin kuvernöörinä 1910–1913 ja Uudenmaan läänin kuvernöörinä 1913–1917. Tämän jälkeen hän toimi vuonna 1908 perustetussa Haminan kadettikoulusta valmistuneiden upseerien muodostamassa Suomen Kadettiklubissa ja oli viimeksi klubin arkistonhoitajana 1936–1950. Hän sai klubin kultaisen ansiomerkn 1949.
Widnäs kirjoitti artikkeleita taktiikasta ja sotahistoriasta, tutkien erityisesti Venäjän ratsuväen historiaa. Hänestä tuli Venäjän Sotahistoriallisen Seuran jäsen 1908.
Widnäs ylennettiin aliratsumestariksi 1897, ratsumestariksi 1904, everstiksi 1906 ja kenraalimajuriksi 1911. Hän oli naimisissa 1897–1928 Vera Ivanovna Mihailovan (1873–1928) kanssa, jonka isä oli kenraalimajuri Ivan Mihailov.[1][2] Perheen tyttärestä Karin Widnäsistä (s. 1898) tuli keuhkosairauksiin erikoistunut lääketieteen ja kirurgian tohtori.[3] Nuorempi tytär Maria Widnäs oli filosofian tohtori, professori, kirjastonhoitaja ja kielenkääntäjä. [4]
Teoksia
Fredrik af Forselles : en Nylands dragon från kriget 1808-09 ; av B. O. Widnäs. Kouvola 1943