Bengt von Törne

Bengt von Törne 1960-luvun alussa.

Bengt Axel von Törne (22. marraskuuta 1891 Helsinki – 4. toukokuuta 1967 Helsinki[1]) oli suomenruotsalainen säveltäjä ja tietokirjailija.[2][3]

Elämä

Von Törne opiskeli Helsingin musiikkiopistossa Erik Furuhjelmin johdolla vuosina 1910–1916, ja lisäksi hän oli saanut jonkin verran sävellystunteja Jean Sibeliukselta vuosina 1916–1917.[4] Von Törnen sävellystuotantoon kuuluu muun muassa kuusi sinfoniaa, joista viimeinen valmistui 1966.[5] Säveltäjä kirjoitti myös muuta orkesterimusiikkia, kuten sinfonisia runoja ja pianokonserton, sekä kolme jousikvartettoa.[6] Hänen sävellyksensä ovat tyyliltään perinteisen tonaalisia. Sibeliuksen vaikutus ilmenee von Törnen sävellystuotannossa vahvana.

Vuonna 1937 von Törne julkaisi kokemuksistaan kirjan Sibelius: A Close-Up (Sibelius: Lähikuvia ja keskusteluja), jossa hän kehui opettajaansa ja vähätteli Gustav Mahleria ja Claude Debussytä. Tämä sai Theodor W. Adornon tuohtumaan ja laatimaan hyvin kielteisen arvostelun, joka vähensi Sibeliuksen arvostusta Manner-Euroopassa 1950-luvulla.[4]

Von Törne julkaisi lisäksi suuren määrän kulttuurihistoriallisia kirjoituksia, jotka painottuivat renessanssin aikaan.

Perhe

Bengt von Törnen vanhemmat olivat pankinjohtaja Johan Olof Reinhold von Törne (1849–1910) ja Olga Elisabeth Alexandrine von Knorring (1856–1946). Hänen veljiään olivat historiantutkija Per Olof von Törne ja toimitusjohtaja Carl von Törne.[7] Törnen kaksoisveli oli hovioikeuden auskultantti Nils Lennart von Törne (s. 1891), joka surmattiin sisällissodan aikana Akaassa 12. huhtikuuta 1918.[8]

Teoksia

  • Slottet i Fontainebleau. Helsinki: Schildt, 1921.
  • Från Europas kulturcentra. Helsinki: Söderström, 1926.
  • Från Domitianus till Gustav III: ett romerskt kejsarstadions öden genom tiderna. Helsinki: Söderström, 1935.
  • Sibelius: A Close-up. Lontoo: Faber and Faber, 1937.
  • Conversazioni con Sibelius. Firenze: Casa editrice Monsalvato, 1943.
  • Tonkonst och bildkonst. Tukholma: Geber, 1938.
  • Där murarna tala: Strövtåg i gamla kulturstäder. Helsinki: Söderström, 1942.
  • Italienska krigsdagrar. Helsinki: Söderström, 1943.
  • Från London till Capri. Helsinki: Söderström, 1945.
  • Sibelius i närbild och samtal. Söderström. (2. painos 1955) Helsinki: –, 1945.
  • Sibelius: Lähikuvia ja keskusteluja. (2. laaja painos 1965) Otava, 1945.
  • Makt, skönhet och andakt. Helsinki: Söderström, 1948.
  • Möten och hägringar. Helsinki: Söderström, 1951.
  • Renässansgestalter. Helsinki: Söderström, 1956.
  • Två världars möte: Spanska ledmotiv under storhetstiden. Helsinki: Söderström, 1961.
  • Upplevt. Helsinki: Söderström, 1964.

Sävellyksiä

  • 6 sinfoniaa (1921–1966)
  • 3 sinfoniettaa (1938–1951)
  • Kuningas Fjalar (1918)
  • pianokonsertto d-molli (1941)
  • Requiescat (1941)
  • 3 jousikvartettoa (1920–1931)

Lähteet

  1. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 10. (Kuolleita (ei sivunumeroa)) Otava, 1967.
  2. ↑ Von Toerne Bengt Uppslagsverket Finland.
  3. ↑ Bengt von Törne SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)[vanhentunut linkki]
  4. ↑ a b Suosion kehityksestä Sibelius. Arkistoitu 13.2.2013. Viitattu 2.6.2012.
  5. ↑ Bengt von Törne: Profile and Articles Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 3.1.2007.
  6. ↑ ? Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic. Arkistoitu 8.10.2006. Viitattu 3.1.2007.
  7. ↑ Aikaiskirja 1934 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 698. Helsinki: Otava, 1934. Projekt Runeberg Viitattu 12.10.2020.
  8. ↑ Törne von, Nils Lennart Suomen sotasurmat 1914–22. 5.3.2002. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 18.10.2020. Viitattu 12.10.2020.
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.