Bengt Björkenheim

Bengt Magnus Robert Björkenheim (23. elokuuta 1872 Tuusula – 1. syyskuuta 1906 Lappeenranta[1]) oli suomalainen insinööri, joka toimi Lappeenrannassa Kaukaan sellutehtaan teknisenä johtajana. Työntekijöiden epäsuosioon joutunut Björkenheim murhattiin syyskuussa 1906. Tekijä oli 27-vuotias työmies August Friari, jonka Björkenheim oli hieman aikaisemmin erottanut Kaukaan tehtaalta ja aiheuttanut myös hänen irtosanomisensa toiselta sellutehtaalta. Björkenheimin murha oli yksi lukuisista yhteiskunnallisista väkivallanteoista, joita Suomen suuriruhtinaskunnassa tapahtui vuosien 1905–1907 aikanalähde?.

Elämä ja perhe

Bengt Björkenheimin isä oli ruukinpatruuna Robert Björkenheim. Kellokosken ruukissa syntynyt Bengt menetti isänsä kuusivuotiaana, ja sen jälkeen hänen kasvatti-isänään toimi Björkenheimien perheystävä, professori Robert Montgomery. Björkenheim kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin reaalilyseosta vuonna 1890 ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa ja suoritti myös insinööriopintoja Polyteknillisessä opistossa sekä Zürichin teknillisessä yliopistossa. Vuonna 1895 Björkenheim vieraili Pohjois-Amerikassa tutustumassa sikäläiseen paperiteollisuuteen, ja palattuaan seuraavana vuonna kotimaahan hän aloitti isänsä perustaman Kaukaan sellutehtaan teknisenä johtajana. Björkenheim oli kiinnostunut myös politiikasta. Hän oli mukana ruotsalaisen puolueen toiminnassa ja osallistui muun muassa sen ensimmäiseen puoluekokoukseen tammikuussa 1896.[2]

Bengt Björkenheimin vanhempi veli Gösta Björkenheim toimi samaan aikaan Kaukaan tehtaan toimitusjohtajana. Gösta koki veljensä tapaan väkivaltaisen kuoleman, kun hänet ammuttiin sisällissodan aikana 1918. Muita sisaruksia oli muun muassa diakonissa Hia Björkenheim.[3] Bengt Björkenheim avioitui Eva Elisabeth Viktorina Gripenbergin kanssa vuonna 1902.[1] Perheeseen syntyi kaksi poikaa vuosina 1903 ja 1906.[4]tarvitaan parempi lähde

Murha

Ampuminen

Björkenheim ammuttiin sellutehtaan konttorirakennuksen portaille hieman kello 10 jälkeen aamulla 1. syyskuuta 1906. Edellisenä syksynä tehtaalta irtisanottu 27-vuotias työmies August Friari oli odottanut häntä konttorin vieressä sijaitsevalla tehtaan portilla jo aamukahdeksasta. Björkenheimin saavuttua Friari vaihtoi hänen kanssaan muutaman sanan ja ojensi tälle kirjeen. Björkenheimin avatessa kirjettä Friari ampui häntä Browning-pistoolilla ensin rintaan ja sen jälkeen vielä useita laukauksia ylävartaloon ja päähän. Björkenheim kuoli välittömästi. Friari puolestaan ilmoitti porttivahdille menevänsä kotiin, josta poliisi hänet hieman myöhemmin pidätti.[2]

Murhaaja August Friari

Friari asui pienessä asunnossa noin puolen kilometrin päässä tehtaalta. Samassa mökissä asuivat myös hänen Kaukaan rullatehtaalla työskennellyt äitinsä sekä 16-vuotias veli Johannes, joka oli töissä lappeenrantalaisessa valimossa.[2] Hän oli itse aktiivisesti mukana työväenliikkeen toiminnassa. Friari oli jo keväällä 1905 kolmen muun työmiehen tavoin saanut lyhyen vankeustuomion Voikkaan paperitehtaalla järjestetyn lakon yhteydessä tapahtuneista levottomuuksista.[5] ja syksyn 1905 suurlakon aikana hän osallistui jokaiseen seudulla järjestettyyn joukkokokoukseen. Lakon päätyttyä Friari oli mukana Tampereella järjestetyssä SDP:n ylimääräisessä puoluekokouksessa, mutta ei kuitenkaan ilmoittanut poissaolostaan työnantajalle, minkä vuoksi Friari irtisanottiin ja tilalle palkattiin toinen työntekijä. Björkenheim ei useista pyynnöistä huolimatta suostunut ottamaan Friaria enää takaisin tehtaalle.[2]

Erottamisensa jälkeen hän työskenteli kahdella eri sahalla, kunnes sai kesäkuussa 1906 paikan Imatralla toimivan Tainionkosken sellutehtaan verstaalta. Friari kuitenkin irtisanottiin jo neljän päivän kuluttua, ja syyksi ilmoitettiin Kaukaan tehtaalta saapunut Bengt Björkenheimin kirje, jossa hänet kehotettiin erottamaan.[2] Paperiteollisuuden työnantajilla oli tuolloin käytössään salainen ”musta kirja”, jonne merkittiin hankalina pidettyjä työtekijöitä. Björkenheim oli tiettävästi lisännyt luetteloon Friarin nimen.[6] Hänet oli erotettu lakkoilun vuoksi Voikkaan tehtaalta keväällä 1905 ja myöhemmin saman vuoden aikana vielä Lahdessa toimineelta Pallaksen rullatehtaalta, kun sinne oli saapunut tietö Friarin osallistumisesta Voikkaan lakkoon.[7] Myös Kaukaan tehtaalla oli Björkenheimin murhaa edeltäneenä talvena ollut työtaisteluja, ja hän oli joutunut työntekijöiden epäsuosioon. Vaatimuksiin oli kuulunut muun muassa 11 tunnin pituisen työpäivän lyhentäminen sekä palkankorotukset. Björkenheim taas oli uhkaillut laajoilla irtisanomisilla.[6] Työväenlehdet katsoivat hänen lisäksi rikkoneen työntekijöiden oikeuksia, muun muassa puuttumalla heidän kokoontumisvapauksiinsa.[8]

Murhatutkimukset ja tuomio

Murhan jälkeen poliisi teki laajoja tutkimuksia, joissa kuulusteltiin yli sataa henkilöä. Viranomaiset pyrkivät selvittämään, olivatko paikallinen työväenyhdistys, punakaarti tai työläisaktivistit sekaantuneet murhaan. Joidenkin väitteiden mukaan tarkoituksena olisi Björkenheimin lisäksi ollut ampua myös tehtaan isännöitsijä Julius Polin,[9] joka oli aikaisemmin saanut runsaasti erilaisia uhkauksia. Tutkimuksissa kävi kuitenkin ilmi, ettei kenelläkään muulla ollut mitään tekemistä murhan kanssa.[10] Pidätyksensä jälkeen Friarin kerrottiin sanoneen, ettei hän katsonut tehneensä mitään väärin, vaan oli pelkästään kostanut kokemansa epäoikeudenmukaisuuden. Lisäksi Friari ilmoitti häntä haastatelleelle lehtimiehelle, että vastaavaa tulee tapahtumaan lähikuukausien aikana vielä lisää.[2] Myöhemmin lokakuussa hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen.[11]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Helsingin yliopisto. Viitattu 26.2.2016.
  2. ↑ a b c d e f Mord å Kaukas fabrik. Ingeniör Björkenheim mördad. Åbo Underrättelser, 2.9.1906, nro 235A, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.2.2016.
  3. ↑ Kauppaneuvos Gösta Björkenheim (1866–1918) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 26.2.2016.
  4. ↑ Bengt Magnus Robert Björkenheim 19.7.2015. Geni. Viitattu 26.2.2016.
  5. ↑ Oikeus- ja poliisiuutisia. Voikan lakkojuttu käräjillä. Helsingin Sanomat, 30.4.1905, nro 99A, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.2.2016.
  6. ↑ a b Attentat. Arbetaren, 8.9.1906, nro 36, s. 2–3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.2.2016.
  7. ↑ Ammatillisesta työväenliikkeestä. Vapaus, 17.9.1910, nro 105, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.2.2016.
  8. ↑ Situatioinen tillspetsar sig. Arbetaren, 8.9.1906, nro 36, s. 1–2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.2.2016.
  9. ↑ Kaukaan tehtaalta. Työ, 15.9.1906, nro 104, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.2.2016.
  10. ↑ Uutisia muualta kotimaasta. Murha Kaukaan tehtaalla. Turun Sanomat, 8.9.1906, nro 505, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.2.2016.
  11. ↑ Insinööri Björkenheimin murhajuttua. Kajaanin Lehti, 13.10.1906, nro 84, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.2.2016.