Bareilly (hindiksiबरेली, Barelī, urduksiباریلی, Bārelī) on kaupunki IntianUttar Pradeshin osavaltiossa Rohilkhandin historiallisella alueella. Aikanaan se oli Rohilkhandin hallinnollinen keskus. Vuonna 2011 kaupungin asukasluku oli 903 668 ja suuremman metropolialueen 985 752.
Jonkin matkan päässä nykyisestä kaupungista sijaitsee muinainen Ahicchattra, jolla Buddhan uskotaan vierailleen.[1] Nykyinen Bareilly on kasvanut kuitenkin vasta myöhemmin rakennetun linnoituksen ympärille. Linnoituksen rakennuttivat suurmogulitAkbarin valtakaudella ja sen tehtävänä oli suojella alueita Roilkhandin (alkujaan Ketehr) alueen raijputien tekemiä sotaretkiä vastaan. Kaupunki kasvoi pikku hiljaa ja vuonna 1596 siitä oli tullut tuolloin tosin vielä pienehkö parganan (hallinnollinen alue) keskus.[3]
Kaupunki alkoi kasvaa nopeammin vasta vuodesta 1657, jolloin Šah Jahanteki siitä Ketehrin alueen hallinnollisen keskuksen. Alueen kuvernööri hallitsi Bareillysta käsin. Mogulivalta rakoili Aurangzebin kuoltua vuonna 1707. Paikalliset hindut syöksivät vallasta mogulikuvernöörin, mutta sisäisten kiistojen takia he kutsuivat hallitsijakseen roilkhandilaisen rohillapäällikköAli Muhammad Khanin. Mogulihallitsija Muhammad Šahin onnistui kukistaa hänet vuonna 1746, mutta vangittu Ali Muhammad oli pian taas vapaana Bareillyn kuvernöörin asemassa. Hänen seuraajastaan Hafiz Rahmat Khanista tuli Roilkhandin kiistaton hallitsija. Kaupungissa sijaitsee hänen poikansa rakennuttama hauta, joka on kaupungin huomattavampia historiallisia maamerkkejä. Rohillojen valta tosin päättyi liitoksella Awadhin vuonna 1774. Bareillystä tuli Awadhin hallitsijan alaisen visiirin keskus.[3]
Bareilly ja koko muu Rohilkhand päätyi brittien käsiin vuonna 1801. Brittikauden alussa Bareilly koki kapinan vuonna 1816, sekä hindujen ja muslimien välisiä mellakoita vuosina 1837 ja 1842. Kun suuri brittien vastainen sepoy-kapina puhkesi vuonna 1857, Hafiz Rahmat Khanista polveutuva polveutuva Khan Bahadur Khan julistautui Bareillyn kuvernööriksi. Sepoy-kapinallisten menetettyä Delhin syyskuussa 1857 Bareillysta tuli jäljellä olevien kapinajohtajien, kuten Nana Sahibin ja moguliprinssi Firuz Šahin tärkeä keskus. Britit voittivat kuitenkin myös Bareillyn kapinalliset 5. toukokuuta[3] 1858[1].
Niin anotun "barelilaisen" islamilaisen hanafi-koulukunnan alahaaran perustaja Ahmad Riza Khan (k. 1921) syntyi Bareillyssa. Suuntaus aiheutti kuohuntaa Intian islamilaisten uskonoppineiden parissa. Suuri osa kaupungin muslimiväestöstä muutti PakistaniinIntian jaon yhteydessä vuonna 1947.[3]
Väestö
Bareillyn asukasluku oli Intian vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 903 668 ja suuremman metropolialueen 985 752.[2] Vuonna 2001 kaupungin asukasluku oli 718 395.[1] Vuonna 2011 kaupungin asukkaista 58,58 % oli hinduja, 38,80 % muslimeja, 0,90 % sikhejä ja 0,78 % kristittyjä. Lukutaitoisuus oli 68,25 %.[2]