Asemarakennus rakennettiin 1855–1857 arkkitehti Aleksandr Krakaun piirustusten mukaisesti. Se palveli alun perin Pietarin ja Pietarhovin välisen radan liikennettä, ja sen nimenä oli Pietarhovin asema (Petergofski vokzal). Junaliikenne Pietarhoviin alkoi 21. heinäkuuta 1857.[2] Nykyisen nimensä asema sai rautatieyhteyden rakentamisen edettyä Baltian alueelle. Vuonna 1872 voitiin liikennöidä Tallinnaan asti.
Rakennus
Asemarakennuksen kummassakin päässä on kaksikerroksinen siipirakennus, joista vasemmalla puolella oleva oli varattu keisarillisen perheen käyttöön. Laiturialue on katettu lasikatoksella. Asemarakennus peruskorjattiin 1932–1933, jolloin kupukaton alla olleet raiteet poistettiin, sivusisäänkäynnit suljettiin ja pääsisäänkäynti avattiin kolmiholvisten kaari-ikkunoiden paikalle. Vuonna 1955 asemarakennuksen vasempaan siipeen rakennettiin Baltijskaja-metroaseman maanpäälliset tilat.lähde?
Liikenne
Nimestään huolimatta Baltian asema on vuodesta 1933 alkaen ollut ainoastaan Pietarin lähiliikenteen käytössä. Nykyään se on Pietarin toiseksi vilkkain lähiliikenteen asema Suomen aseman jälkeen ja yksi koko Venäjän vilkkaimmista asemista. Vuosittainen matkustajamäärä yltää 25 miljoonaan.[2][4]
↑ abcdСанкт-Петербург Весь Транспорт на подробной карте города. Новое изднаие кольцевая автодорога. Торговый дом "Медный всадник". Pietari, 2010. (venäjäksi)
↑ abcВокзалы Санкт-Петербурга (Pietarin rautatieasemista) Lokakuun rautatiet/ Venäjän rautatiet (RZd) (ozd.rzd.ru). Arkistoitu 15.11.2011. Viitattu 22.9.2011. (venäjäksi)
↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика". Omsk, 2010. ISBN 9785952303133. (venäjäksi)