Bacha posh (Darin kielellä "puettu pojaksi") on perinne osassa Afganistania ja Pakistania, jossa jotkut perheet joilla ei ole poikalasta laittavat tyttärensä elämään ja käyttäytymään poikana. Perinteelle on sosiaaliset ja taloudelliset syyt. Tämä sallii lapsen käyttäytyä vapaammin: käydä koulua, saattaa siskojaan julkisesti ja työskennellä. Se myös auttaa perhettä selviytymään siltä sääliltä jonka he saisivat muilta kun heillä ei ole poikalasta.

Tapa on vuosisatoja vanha ja on pysynyt käytössä nykyaikaan asti.^[1] Se saattoi alkaa kun nainen naamioi itsensä mieheksi taistellakseen tai ollakseen turvassa sota-aikana.^[2] Historioitsija Nancy Dupree kertoi artikkelissaan The New York Timesissä, että hänellä palautui mieleen valokuva, joka on otettu 1900-luvun alussa Habibullah Khanin valtakauden aikana. Valokuvassa nainen on pukettu mieheksi vartioidakseen kuninkaan haaremia, koska virallisesti haaremin vartijat eivät saa olla miehiä eikä naisia. "Erottelua kutsutaan luovaksi," hän sanoo, "näillä ihmisillä on suuremmoinen kyky selvitä."^[3]

Afganistanissa ja Pakistanissa on sosiaalista painetta perheitä kohtaan joilla ei ole poikaa säilyttämään perheen sukunimi ja perimään isän varallisuus. Pojan puuttuessa perhe voi pukea yhden tyttäristään pojaksi, erään taikauskon mukaan bacha posh perheessä lisää todennäköisyyttä, että äiti synnyttää pojan seuraavassa raskaudessa.^[3]

Tyttö joka elää poikana puetaan korostetun poikamaisesti, hänen hiuksensa leikataan lyhyeksi^[4] ja hän käyttää pojan nimeä.^[5] Käytännön tarkoitus ei ole harhauttaa ja monet ihmiset kuten opettajat tai perhetutut ovat tietoisia, että lapsi on oikeasti tyttö. Perheessään hänen asemansa on sukupuolten välissä, jossa häntä ei kohdella tyttärenä eikä täysin poikanakaan, mutta hänen ei tarvitse laittaa ruokaa tai siivota kuten muitten tyttöjen. Pojaksi naamioituna tytön on helpompi käydä koulua, käydä asioilla, liikkua vapaasti julkisella paikalla, saattaa siskojaan paikoissa joissa he eivät voi olla ilman miespuolista kumppania, urheilla ja etsiä työtä.^[3]

Tyttöjen bacha posh asema yleensä loppuu kun hän tulee murrosikään. Bacha posh asemaan laitettuilla naisilla on usein vaikeuksia muuntautua pois pojan elämästä ja sopeutua perinteiseen afgaaniyhteiskunnan rajoitettuun naisen asemaan.

Afganistanin kansalliskokoukseen Badghisin maakunnasta valittulla lainsäätäjä Azita Rafaatilla ei ole poikaa ja hän kasvatti yhden tyttäristään bacha posh asemassa. Hän sanoi tyttärensä ymmärtävän, että "sinun on erittäin vaikea uskoa, miten äiti voi tehdä tätä nuorimmalle tyttärelleen", ja että "länsimaisen ihmisen on vaikea uskoa, että tämä on tapahtunut Afganistanissa".

Vuonna 2003 Afganistanissa tehtiin elokuva nimelta Osama jonka käsikirjoitti ja ohjasi Siddiq Barmak. Elokuva kertoo nuoren tytön tarinan Talibanin hallitsemassa Afganistanissa. Tyttö naamioi itsensä Osama-pojaksi tukeakseen perhettään sillä hänen isänsä ja setänsä ovat kumpikin kaatuneet Afganistanin sodassa ja hän ja hänen äitinsä eivät voisi matkustaa ilman vaadittua miespuolista kumppania.^[6]

Bacha posh käytännön on sanottu yleistyvän.^[7] Se on laajasti hyväksytty ja se nähdään järkevänä ratkaisuna pojan puuttumiseen perheestä.Asiantuntijat sanovat, että käytäntö on yleinen, mutta väestökirjanpidon luonteen ja kehittymättömyyden vuoksi on epäselvää kuinka monta bacha poshia heillä on. Afganistanissa kaikki tietävät ainakin yhden perheen, jossa on tällainen käytäntö ellei se ole heidän omassa perheessään.^[4]

Kehitys ja kliininen psykologi Diane Ehrensaft teoretisoi, että käyttäytymällä kuin pojat, bacha posh'it ei tuo ilmi heidän omaa sukupuoli-identiteettiään, vaan yksinkertaisesti myötäilevät vanhempiensa toiveita ja haaveita. Hän viittaa vanhempien tyttärelleen antamiin erioikeuksiin joita tytöt eivät muuten saisi kuten mahdollisuus ajaa polkupyörällä, pelata jalkapalloa ja krikettiä niin kauan kuin bacha posh valittaa, että heillä ei ole mukavaa poikien kanssa ja eläisi mieluummin tyttönä.^[8]

Bacha posh vaiheen jälkeen jonkin ajan kuluttua monille on vaikeaa elää jälleen tyttönä, koska heillä oli mukavampi elää poikana, koska he ovat kasvaneet poikina. Elaha oli bacha posh kahdentoista vuoden ajan ja palasi takaisin tytön rooliin kun hän pääsi yliopistoon. Hän kertoo bbc:lle, että hän palasi vain koska se kuuluu yhteiskuntamme perinteeseen.

Syy, miksi se on niin vaikeaa bacha posh-tytöille palata takaisin tytöiksi, on koska he olivat poikia, kun he kehittivät persoonallisuuttaan, joten heille tuli poikamainen persoonallisuus ihan kuten heille opetettiin. Jotkut bacha posh-tytöt tuntevat, että he ovat menettäneet keskeisen osan lapsuuden muistoistaan ja identiteetistään tyttöinä. Loput tuntevat, että heille oli vain hyväksi kokeilla vapauksia, joita heillä ei olisi ollut, jos he olisivat kasvaneet normaaleina tyttöinä Afganistanissa.^[4] Itse muutos voi olla hyvin vaikea useimmille jos ei kaikille. Naisen oikeudet ja vapaudet ovat viety muuntautuessa miehestä naiseksi. Monet naiset eivät halua palata tytöiksi, koska ovat kokeilleet vapauksia poikana. Afganistanin naisten oikeuksien liikkeen kannalta kiistan ydin on että onko bacha posh käytäntö voimaannuttamassa naisia ja auttaa heitä menestymään vai onko käytäntö psykologisesti vahingollista.^[9] Monet naiset, jotka ovat käyneet prosessin läpi sanovat tuntevansa että kokemus enemmän voimaannuttaa kuin vieraannuttaa. Aktivistit sanovat että todellinen ongelma ei ole itse käytäntö vaan naisten oikeudet yhteiskunnassa.^[3][9]

Kun bacha posh tulee naimaikään (noin 17–18, joskus myöhemmin) he ovat yleensä palanneet tytöiksi, joskin joissakin harvinaisissa tapauksissa se voi tapahtua jopa myöhemmin.^[4] Yleensä paluu tapahtuu kun hänen vanhempansa pakottavat tytön naimisiin. Monet bacha posh'it eivät halua mennä naimisiin, koska he tuntevat, että avioitumisen myötä mies ja yhteiskunta alistaa ja hyväksikäyttää heitä. Tämä nujertamisen pelko ei ole aiheeton sillä afgaanikulttuuri asettaa miehen naisen yläpuolelle. Sitä paitsi, bacha poshit ovat kasvaneet pojan asemassa, joten he eivät ole oppineet nuorena naisten asioita kuten ruoanlaittoa, ompelua ja muita kotitöitä. Tämä tekee avioelämästä vaikeaa, koska he eivät osaa keskeisimpiä asioita joita heidän pitäisi osata.^[10]

• Women's View on News