Axel Fredrik Reinhold Tigerstedt (26. joulukuuta 1813 Sipoo – 30. toukokuuta 1870 Kislovodsk, Stavropolin kuvernementti, Venäjä) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.^[1]

Axel Fredrik Reinhold Tigerstedtin vanhemmat olivat matkustajalaivan kapteeni Axel Fredrik Tigerstedt ja Catarina Sofia Tigerstedt. Myös Axel Fredrik Reinhold Tigerstedtin veljestä Gustaf Alexander Tigerstedtistä tuli kenraalimajuri.^[1]

Axel Fredrik Reinhold Tigerstedt tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1828, valmistui koulusta priimuksena, ylennettiin vänrikiksi ja määrättiin palvelukseen Henkivartioväen 2. tykistöprikaatiin helmikuussa 1832. Hänet ylennettiin aliluutnantiksi 1835, jolloin hän myös osallistui sotatoimiin kaukasialaisia vuoristoheimoja vastaan. Tigerstedt ylennettiin luutnantiksi 1837, alikapteeniksi 1843 ja kapteeniksi 1846. Hänet määrättiin 3. Henkivartioväen ja krenatööritykistöprikaatin kevyen patterin päälliköksi joulukuussa 1846. Seuraavana vuonna Tigerstedt ylennettiin everstiksi ja määrättiin 1. krenatööritykistöprikaatin 1. raskaan patterin päälliköksi, vuonna 1851 hänet määrättiin 4. tykistödivisioonan reservipataljoonan komentajaksi, mutta siirrettiin saman vuoden lopussa 1. krenatööritykistöprikaatin 1. raskaan patterin komentajaksi ja vuoden 1852 lopussa 13. kenttätykistöprikaatin komentajaksi.^[1]

Prikaatinsa komentajana Tigerstedt osallistui sotatoimiin turkkilaisia vastaan Vähässä-Aasiassa 1853–1855. Häent ylennettiin 20. syyskuuta 1855 kenraalimajuriksi ja 29. syyskuuta 1855 hän haavoittui vakavasti. Tigerstedt sai elokuussa 1859 eron 13. kenttätykistöprikaatin komentajan tehtävästä ja huhtikuussa 1860 eron sotapalveluksesta. Hän palasi kuitenkin aktiivipalvelukseen 38. kenttätykistöprikaatin komentajaksi toukokuussa 1864 ja toimi tässä tehtävässä kuolemaansa saakka.^[1]