Auran Kultaseppä Oy oli Turussa vuodesta 1913 aina 1990-luvulle toiminut jalometallialan teollisuus- ja kauppayritys. Sen perustivat 11 kultaseppää, hopeaseppää ja kaivertajaaosuuskunnaksi nimeltä Osuusliike Kultaseppä. Vuonna 1937 osuuskunta muutettiin osakeyhtiöksi nimeltä Auran Kultaseppä. Vuonna 1989 yrityksen osti Kultakeskus, joka siirsi tuotannon Hämeenlinnaan.
Auran Kultaseppä Oy työllisti vuoden 1963 paikkeilla 225 henkeä. Ensimmäinen toimipaikka oli osoitteessa Eerikinkatu 2, kunnes 1920-luvun lopulla rakennettiin kolmikerroksinen pitkä tehdasrakennus osoitteeseen Kurjenkaivonkenttä 3. Tehdasta laajennettiin 1939 ja 1949.[1] Se on nyttemmin purettu asuinkerrostalojen tieltä.
Yrityksen 11 perustajaa olivat hopeaseppä Heikki Hurskainen, hopeaseppä Lauri Laakso, kultaseppä F. Laaksonen, kaivertaja Lauri Nordlund, hopeaseppä Frans Nieminen, kultaseppä V. F. Saarinen, kaivertaja T. Tammi, kultaseppä A. Toivonen, hopeaseppä H. Tolvanen, kultaseppä Yrjö Tähtinen ja kultaseppä Teemu Toukola, joka toimi osuuskunnan ensimmäisenä johtajana vuoteen 1945 saakka. Auran Kultasepän pitkäaikaisia toimitusjohtajia olivat hänen jälkeensä Aarno Aho ja Ralf Salonius, jotka saivat kumpikin kauppaneuvoksen arvonimen.[2]
Jalometallituotteiden valmistuksesta yritys eteni myös niiden myyntiin, kun 1930-luvulla yritys osti kultaseppä Savolaisen liikkeet Oulusta ja Kemistä, joista jälkimmäinen siirrettiin Poriin. Vuonna 1953 perustettiin Helsinkiin myyntikonttori Auran Kotka Oy ja vuonna 1955 Jyväskylään Päijänteen Kultaseppä Oy.[1] Vuonna 1931 perustettiin myyntikonttori Pohjolan Kultaseppä Oy, josta pian tuli Turun Kultaseppä Oy. Se toimii edelleen Oulussa[3].
Vuonna 1989 Hopeakeskus Oy (nyk. Kultakeskus Oy) osti Auran Kultaseppä Oy:n ja fuusioi sen pian itseensä.[4]
Auran Kultaseppä Oy:n pääsuunnittelijana vuosina 1971–1989 toimi Pekka Piekäinen. Hänen Tissot- ja Omega-kellomerkeille suunnittelemansa hopeiset korukellot olivat 1970-luvulla Auran Kultaseppä Oy:n ehkä kansainvälisesti tunnetuimpia tuotteita.[5]
