Aulopit (Aulopidae) on auloppikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan lämpimistä ja lauhkeista vesistä Atlantista ja Tyynestämerestä.
Lajit ja anatomia
Varhaisimmat auloppien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu myöhäiselle liitukaudelle. Nykyään heimo jaetaan lähteestä riippuen 1–3 sukuun ja 10–14 lajiin. Ruumiinrakenteeltaan aulopit ovat hoikkia ja pitkänomaisia kaloja. Tyypillisesti ne kasvavat noin 30–45 cm pitkiksi. Tyypillisiä piirteitä ovat suuret silmät ja suu, pitkähkö ja korkeahko selkäevä ja haarautunut pyrstöevä. Auloppilajeilla on rasvaevä. Heimon kaloilla eliintyy sukupuolidimorfiaa. Koiraiden evissä on keltaisia, punaisia tai oransseja täpliä ja ruumiissa voi olla tummia täpliä Myös koiraiden ja naaraiden rinta- ja vatsaevät eroavat muodoltaan.[1][2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat
Auloppilajeja tavataan Atlantista Välimeri mukaan luettuna sekä Tyynestämerestä. Ne ovat lämpimien ja lauhkeiden veien kaloja, jotka liikkuvat lähellä hiekkapohjia tai kivikkoisia riuttoja tyypillisesti noin 50–550 metrin syvyydessä satunnaisesti niitä tavataan aina 1 000 metrin syvyyteen asti. Auloppien ravintoa ovat kalat ja äyriäiset, kuten katkaravut.[1][2][3][4]
Lähteet
