Pyhälle maalle saapuneet ristiretkeläiset rakensivat vuonna 1217 Château Pèlerinin linnan. Linnan omistivat temppeliherrat ja sen kautta saapui Pyhälle maalle matkustavia ritareja ja siirtolaisia. Linnan vieressä oli muurein suojattu kaupunki. Egyptinmamelukit yrittivät piirittää linnaa vuosina 1264–1265, mutta sen valtaus onnistui vasta puolustajien evakuoitua linnan vuonna 1291 hieman Akkon kukistumisen jälkeen. Raunioiden kiviä käytettiin sittemmin Akkon rakennuksissa. Raunioita asuttivat muutamat arabikalastajat.[1]
Atlitin nykyinen mošav perustettiin 1903. Maat ostettiin paikallisilta. Atlitiin perustettiin merivedestä suolaa valmistanut laitos ja ensimmäisen maailmansodan aikana se oli brittien kanssa toimineen vakoojaverkko Nilin tukikohta. Brittien hallitessa Palestiinaa mandaattialueenaan Atlitissa sijaitsi laittomien siirtolaisten vankileiri. Hagana vapautti 200 leirillä ollutta perhettä iskussa vuonna 1945. Israelin itsenäistyttyä vuonna 1948 vankileiristä tuli siirtolaisten vastaanottoleiri.[1] Nykyisin Atlitissa sijaitsee myös Israelin laivastonShayetet 13 -erikoisjoukkojen tukikohta.[3]
Väestö
Atlitin asukasluku oli vuoden 2019 lopussa 8 875.[4] Vuonna 2002 vastaava lukema oli 4 440 ja vuonna 1968 2 110.[1]
Lähteet
↑ abcdefFred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 2 Alr-Az, s. 633-634. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2(englanniksi)
↑Filip Vukosavović: The Athlit RamThe National Maritime Museum. Haifa Museums. Viitattu 20.8.2020. (englanniksi)