Atanasoff-Berry Computer (lyhyesti ABC) oli varhainen elektroninen binäärilaskukone.
Fysiikan ja matematiikan professori J. V. Atanasoff Iowan yliopistossa asetti tavoitteekseen rakentaa koneen, joka auttaisi opiskelijoita ratkaisemaan differentiaaliyhtälöitä. Vuonna 1941 Atanasoff ja Clifford E. Berry saivat valmiiksi koneen, joka pystyi ratkaisemaan 29 yhtälöä 29 muuttujalla. Kone ei ollut ohjelmoitava vaan enemmän elektroninen laskin.[1] Konetta sanotaan varhaiseksi digitaaliseksi tietokoneeksi.[2] Kone käytti noin 300 elektroniputkea.[3]Colossus-koneen tavoin ABC:stä puuttui kaksi tärkeää modernien tietokoneiden ominaisuutta: ohjelmien tallennusta ei ollut vaan operaattorin oli muutettava käsin laitteen fyysisiä kytkentöjä ja se ei ollut yleiskäyttöinen tietokone vaan tiettyyn tehtävään erikoistunut laite.[3]
Koneen prototyypissä vuonna 1939 oli kaksi keskeistä ideaa: kapasitorit tallettamaan binäärimuotoista tietoa ja elektroniset logiikkapiirit yhteen- ja vähennyslaskujen suorittamiseen.[2] Prototyypin jälkeen Atanasoff ja Berry ryhtyivät rakentamaan suurempaa konetta, joka tunnetaan nimellä Atanasoff-Berry Computer eli ABC.[2]
John Mauchly tapasi Atanasoffin nähdäkseen ABC:n.[4]
Myöhemmin ENIACia koskevien patenttien oikeudenkäynnissä osoitettiin eräiden ideoiden periytyvän Atanasoff-Berry Computerista ja Atanasoffin itse kertomista tiedoista, jonka johdosta Sperry Randin patenttivaatimus mitätöitiin vuonna 1973.[5][6][7]
