Atahualpa, myös Atahuallpa, Ataw Wallpa tai Atabalipa (noin 1502 – 29. elokuuta 1533 Cajamarca) oli Perun inkavaltakunnan viimeinen hallitsija.[1][2]
Atahualpa oli inkahallitsija Huayna Capacin nuorempi poika. Hänen äitinsä oli prinsessa, mutta ei Huayna Capacin virallinen vaimo, joten Atahualpa ei ollut maan perinteiden mukaan laillinen perijä, mutta ilmeisesti hän oli isänsä suosikki. Atahualpan äidin henkilöllisyydestä ei ole täyttä varmuutta, mutta mahdollisiksi ehdokkaiksi mainitaan usein Tocto Ocllo Coca, Paccha Duchicela ja Túpac Palla.[3] Huayna Capacin kuoltua 1527 tai 1528 inkavaltakunta jaettiin kahtia. Atahualpan velipuoli Huascar hallitsi Cuzcon aluetta ja Atahualpa pohjoisia osia Quitosta.[2] He joutuivat kuitenkin pian sotaan keskenään. Atahualpa voitti ja tapatti veljensä vuonna 1532.
Samana vuonna perjantaina 15. marraskuuta Atahualpa jäi Francisco Pizarron johtamien espanjalaisten konkistadorien vangiksi. Atahualpa maksoi vapauttamisekseen tyrmän täydeltä aarteita, mutta espanjalaiset nostivat häntä vastaan Pizarron-vastaisen salaliittosyytöksen, josta hänet tuomittiin poltettavaksi. Kun Atahualpa suostui ottamaan kasteen, tuomio muutettiin kuristamiseksi.[1] Atahualpa haudattiin kristillisin menoin Cajamarcassa, mutta kertoman mukaan hänen hautansa avattiin myöhemmin ja hänen ruumiinsa muumioitiin.[4]
Huone, jonka on arvioitu olevan Atahualpa vankila, ja jonka hän vapautuakseen täytti kullalla ja hopealla, on nykyään osa Cajamarcan vanhaa kaupunkia. Vanha kaupunki on itsessään Unescon maailmanperintökohde ja paikallinen matkailukohde.[5][6][7] Guinessin ennätysten kirjan mukaan Atahualpasta maksetut lunnaat ovat nykyrahassa 1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria, eli historian suurimmat.[8]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
