Arvo Immanuel Thauvón (4. lokakuuta1888Turola – 3. maaliskuuta1918Mouhu, Mäntyharju) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa, missä hän sai tulikasteensa Misse-joella Saksan itärintamalla. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan ja kaatui Mouhun taistelussa.[1][2]
Thauvónin vanhemmat olivat rovasti Emil Thauvón ja Alma Katarina Alexandra Hedmanson. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun klassillisesta lyseosta vuonna 1909 ja liittyi Pohjois–Pohjalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1909–1914.[1][2]
Thauvón astui Suomen armeijan palvelukseen Saksassa 7. helmikuuta 1918 ensin vannottuaan sotilasvalan Suomen hallitukselle ja allekirjoitettuaan palvelussitoumuksen armeijalle. Tässä tilaisuudessa hänet ylennettiin luutnantiksi. Hän saapui takaisin Suomeen 18. helmikuuta 1918 aselaivoja seuranneen komennuskunnan mukana Vaasaan. Vaasasta hänet määrättiin sotilaskouluttajaksi Jyväskylään, mistä hänet lähetettiin 2. maaliskuuta 1918 konekivääriosaston johtajaksi Savon rintamalle. Hän kaatui Mouhussa käydyssä taistelussa luodin lävistäessä hänen rintansa 3. maaliskuuta 1918. Hän oli kuollessaan naimaton ja kirjoilla Viitasaarella. Hänet haudattiin Viitasaaren sankarihautaan.[1][2]
Ylennykset ja kunniamerkit
Ylennykset
Kunniamerkit
Hilfsgewehrführer 24. joulukuuta 1916
Gewehrführer 25. joulukuuta 1917
Luutnantti 7. helmikuuta 1918
Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
Vapaussodan muistomitali soljen kera
Jääkärimerkki
Lähteet
Toim. J. Suomalainen, J. Sundvall, E. Olsoni ja A. Jaatinen: Suomen jääkärit osa I, Oy Sotakuvia Kuopio 1933.
Toim. K. Donner, Th. Svedlin, H. Nurmio Suomen vapaussota I-VIII, Gummerus Jyväskylä 1927
.svg){kind=small}
