Majewskin vanhemmat olivat Suomessa puolalaiseen sotilassukuun syntynyt everstiluutnantti Alexander Majewski ja suomalainen Irene Hellman. Hänen veljensä oli insinööri ja toimitusjohtaja Harald Majewski. Arnold Majewski pääsi ylioppilaaksi 1912 Turun ruotsalaisesta reaalilyseosta ja oleskeli sitten Pietarissa.
Sodan jälkeen Majewski suoritti ratsuväen päällystökurssin Joensuussa ja hänestä tuli kesäkuussa 1918 reservin kornetti. Kadettikoulun käytyään Majewskista tuli 1920 vakinaisen väen kornetti ja sen jälkeen luutnantti. Majewski palveli 1920- ja 1930-luvuilla Hämeen ratsurykmentissäLappeenrannassa. Hänestä tuli eskadroonan päällikkö 1926, ratsumestari 1927 ja hän suoritti Taistelukoulun komppanianpäällikkökurssin 1929. Mäskin lempinimellä tunnettu Majewski oli jo tällöin kuuluisa boheemeista elämäntavoistaan ja reippaasta juhlimisesta vapaa-aikoinaan.
Talvi- ja jatkosota
Talvisodan alkuvaiheessa Majewski oli Kevyt osasto 12:n eskadroonan päällikkönä Kollaan rintamalla. Tammikuun puolivälissä 1940 hänestä tuli JR 34:n 1. pataljoonan komentaja. Majewski haavoittui 28. helmikuuta kranaatinsirpaleista Uomaan Prokkosenmäellä.
Jatkosodan alkaessa majuriksi ylennyt Majewski oli 1. pataljoonan komentajana JR 10:ssä, joka hyökkäsi Repolan ja Rukajärven suunnassa. Tammikuussa 1942 hän johti sissiretkeä Muurmannin radalle. Retkeen osallistui 1 600 miestä ja 250 hevosta, ja sen aikana tuhottiin Mai Guban asema-alue sekä rikottiin rataa noin kymmenen kilometrin matkalla. Retken tarkoituksena oli häiritä venäläisten hyökkäystoimia Maaselän kannaksella. Retken alkaessa Majewski antoi seuraavan kuuluisaksi tulleen yhteenvedon tehtävästä alaisilleen:
»Hyvät härrat. Me ole saatu Marsalkkalta yks kunniakas tehtävä. Me hiihtää Muurmannin rata, pane rata poikki ja anta ryssä pistä meidät motti. Sitte me ole kolme päivä motissa ja sitte me hiihtä takasi. Onko selvä, onko mite kysymistä?»
Majewski ylennettiin everstiluutanantiksi huhtikuussa 1942. Hän oli mennyt syyskuussa 1941 naimisiin lottana palvelleen farmaseutti Helga Sonckin kanssa.
Majewski kaatui 10. lokakuuta 1942 Peukaloniemessä ollessaan esittelemässä TK-miehille pataljoonansa asemia etulinjassa sen jälkeen, kun suomalaiset olivat torjuneet venäläisten pataljoonan voimin tekemän hyökkäyksen. Majewski joutui vihollisen kaatuneita laskiessaan tarkka-ampujan uhriksi kurkittuaan varomattomasti juoksuhaudan etupenkan yli. Hänet on haudattu sukuhautaan Turun hautausmaalle.
Yksityiselämä
Hänen puolisonsa vuodesta 1941 oli Tallinnassa syntynyt ja Porvoossa kuollut Helga Sonck-Majewski (1916–2015).[2].
Lähteet
Brantberg, Robert: Sotaupseerit, s. 159–170. Tampere: Revontuli, 1999. ISBN 952-5170-08-X