Armenian risti on symboli, jonka sakaroiden päässä ovat kaksoiskärjet. Armenian ristissä alempi sakara on tavallisesti hieman pitempi kuin ylemmät. Vaihtoehtoinen nimi on Sirounin risti, joka tulee armenialaisen tytön nimestä, jossa ”siroun” tarkoittaa ihastuttavaa.^[1]

Armenian kristinuskossa siihen yhdistyi kristitty risti, jota käytettiin usein keskiajalta alkaen khatškareissa eli ristikivissä. Ne ovat vapaana seisovia, tuffiin kaiverrettuja kiviä, jotka ovat usein hyvin koristeltuja.

Armeniasta tuli ensimmäinen kristinuskon omaksunut maa neljännellä vuosisadalla. Armenian risti heijastaa noina aikoina suosittuja ornamentteja, kiertyviä viini- ja kukkaköynnöksiä.

Alkuperäisissä ristikivissä on melkein poikkeuksetta mutkikkaita koristeleikkauksia, kuten Kelttiläisten solmujen yhteen punoutuvissa kuvioissa.

Armeniassa oli vanhoja, pakanallisilta ajoilta peräisin olevia megaliitteja lohikäärmekiviä (vishapakar) järvien ja jokien läheisyydessä. Näitä lohikäärmeen tai kalan muotoisia vishapakareita veistettiin ja pystytettiin tuhansia vuosia ennen kristittyjä khatškar-kiviä.

Kalan muotoiset vishapakarit kehittyivät khatškareiksi, mutta niiden Elämän ja Viisaudenpuun tulkintana säilyi kalan pyrstö. Lisäksi säilyi tasasivuinen geometria, joka symbolisoi harmoniaa. Tasasivuinen geometria on tyypillistä kaukasialaiselle taiteelle, kuten kuvio kazakkipaimentolaisten hevosen satulahuovassa.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Armenian risti Wikimedia Commonsissa