| Armenian jesidit |
|---|
Armenian jesidien kansallisunionin lippu |
| Väkiluku |
31 079 (2022) |
| Asuinalueet |
Armenia |
| Kielet |
kurmandži |
| Uskonnot |
jesidismi |
| Sukulaiskansat |
muut jesidit |
| Infobox OK |
Jesidit ovat yksi Armenian merkittävistä vähemmistöistä. Armeniasta on tullut turvapaikka jesideille, jotka saavat maan uskonvapauden nojalla harjottaa uskontoaan rauhassa ilman vainoja.[1] Muiden jesidien tavoin myös Armenian jesidit puhuvat kurmandžia.[2]
Historia
Armenian jesidit saapuivat Osmanien valtakunnasta nykyiseen Armeniaan 1800-luvun alkupuoliskolla lähtien ja he käsittävät itsensä joko kurdeiksi tai kokonaan erilliseksi omaksi ryhmäkseen.[3] Syynä Osmanien valtakunnasta lähtöön oli jesideihin kohdistuva vaino ja paine kääntyä islamiin.[4]
Ensimmäisen tasavallan aikana maan parlamentissa toimi jesiditaustainen Usub Bek Temurjan. Armenian ensimmäiset jesidien koulut perustettiin 1920-luvulla.[2]
Isis-järjestön iskut jesidejä vastaan Irakissa herättivät sympatioita Armeniassa, jossa iskut julistettiin kansanmurhaksi vuonna 2018. Armenialaiset itse kokivat kansanmurhan vuonna 1915.[5]
Nykyään
Vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan Armeniassa oli 31 079 jesidiä. Jesidiyhteisöjen johtajien mukaan luku on kuitenkin lähempänä 50 000.[3] Maassa on parikymmentä maalaiskylää, joissa jesidit muodostavat enemmistön. Suurin näistä on Verin Artašat, jonka asukasluku on 4270.[4]
Maailman suurin jesiditemppeli Quba Mere Diwane sijaitsee armenialaisessa Aknalitšin kylässä.[1] Armeniassa valtaan noussut Nikol Pašinjanin reformistihallitus korosti jesidien ja muiden vähemmistöjen asemaa. Kun temppelin rakennustyöt alkoivat, valtio asetti esimerkiksi verovapautuksia sen rakennusmaterien ostamiselle. Temppelin tärkeä rahoittaja oli armenialainen jesidiliikemies Mirza Slojan. Temppeli valmistui vuonna 2019.[5]
Armenian kansalliskokouksessa, jossa on perustuslain mukaan vähintään 101 paikkaa, on yksi jesideille varattu kiintiöpaikka.[6]
Lähteet
