Ari Kantor (s. 18. heinäkuuta 1964 Helsinki) on suomalainen juristi, joka on toiminut korkeimman oikeuden jäsenenä eli oikeusneuvoksena vuodesta 2010 alkaen. Aiemmin hän on toiminut liikejuridiikkaan, etenkin arvopaperimarkkinarikoksiin, erikoistuneena asianajajana.

Kantor valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1990. Varatuomarin arvon hän sai 1993.^[1]

Kantor toimi asianajajana vuodesta 1994 alkaen ja Asianajotoimisto Merilampi Marttila Laitasalo Oy:n, sittemmin Asianajotoimisto Merilampi Oy:n, osakkaana vuosina 1995–2010.^[1] Häntä on pidetty yhtenä Suomen parhaista arvopaperimarkkinarikoksiin perehtyneistä juristeista,^[2] ja hän on edustanut useita arvopaperimarkkinarikoksista epäiltyjä,^[3] kuten Satama Interactiven johtoa,^[4] TJ Groupin omistajia^[5] ja saksalaisen liikemiehen Adolf Mercklen perhettä Tamron yritysvaltausta koskevassa tapauksessa^[6]. Kantor myös avusti Amer Sportsia kevytsavukeoikeudenkäynnissä.^[7]

Kantor tunnettiin asianajajana poikkeuksellisen suurista asianajolaskuista.^[8][3] Vuonna 2008 Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta antoi Kantorille huomautuksen hyvän asianajotavan vastaisesta menettelystä johtuen hänen laskujensa riittämättömästä erittelystä.^[9]

Vuonna 2010 Kantor nimitettiin korkeimman oikeuden jäseneksi 1. toukokuuta 2010 alkaen.^[1] Nimitys herätti julkisuudessa arvostelua, sillä joidenkin juristien mukaan korkein oikeus tarvitsi enemmän Kantorin vastaehdokkaana olleen Markku Fredmanin perus- ja ihmisoikeusosaamista. Kantor myös kertoi, että hän oli saanut korkeimman oikeuden sisältä vinkin, että hänen kannattaisi hakea virkaan.^[3][10]

Korkeimman oikeuden jäsenenä ollessaan Kantor on saanut poikkeuksellisen suuria sivutuloja välimiestehtävistä. Esimerkiksi vuonna 2016 hän sai sivutuloja 270 000 euroa välimiestehtävästä, kaksi kertaa virkapalkkansa verran.^[11] Kantor on myös korkeimman oikeuden jäsenyyden ohessa toiminut Helsingin pörssin kurinpitolautakunnan varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana.^[1]