Arabi-normannilainen Palermo ja Cefalùn ja Monrealen katedraalikirkot on yhdeksän Sisilian pohjoisrannikolla sijaitsevan, Sisilian normannilaisen kuningaskunnan ajalta (1130–1194) peräisin olevan uskonnollisen ja yhteiskunnallisen rakennelman sarja: kaksi palatsia, kolme kirkkoa, katedraali ja silta Palermossa sekä Cefalùn ja Monrealen katedraalit. Ne on yhteisesti nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2015.[1]
Uudet normannihallitsijat rakensivat erilaisia rakenteita arabi-normannityyliin. He yhdistivät arabien ja bysantin arkkitehtuurin parhaat käytännöt taiteeseensa.[2] On tärkeätä huomata, että rakennukset on liitetty toisiinsa yhteisen arkkitehtuurin ja ajanjakson vuoksi, vaikka kukin niistä on rakennettu erikseen.[3] Ne on niputettu yhdeksi kokonaisuudeksi myös turismin näkökulmia ajatellen.
Tällä hetkellä kaikki rakennuksia restauroidaan ja hoidetaan jatkuvasti. Hoito vaihtelee paikasta toiseen, mutta useimmiten se koostuu ajankohtaisesta restauroinnista (puhdistaminen, seinämaalausten ylläpito jne.), tutkimuksesta (miltä rakennus saattoi näyttää alun perin ja mitä siellä tehtiin) ja rakenteellista entisöinnistä (rakennuksen turvallisuuden ja rakenteellisen terveyden varmistaminen).[4]
Rakennelmat
Rakennus
|
Kaupunki
|
Kuva
|
Kuninkaallinen palatsi tai Normannipalatsi
|
Palermo
|
|
Palatiinikappeli Kuninkaallisessa palatsissa
|
Palermo
|
|
Zisan linna
|
Palermo
|
|
Palermon katedraali
|
Palermo
|
|
Eremiittien Pyhän Johanneksen kirkko
|
Palermo
|
|
Martoranan kirkko
|
Palermo
|
|
Pyhän Cataldon kirkko
|
Palermo
|
|
Amiraalin silta
|
Palermo
|
|
Cefalùn katedraali
|
Cefalù
|
|
Monrealen katedraalikirkko
|
Monreale
|
|
Viitteet
- ↑ The Thinking Traveller | Exclusive luxury villa holidays The Thinking Traveller. Viitattu 11.6.2022. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Antonino Buttitta, J -Y Marin, Jean-Marie Levesque: Les Normands en Sicile: XIe-XXIe siècles : histoire et légendes, s. 14. (”Le genie architectural des Normands a su s’adapter aux lieux en prenant ce qu’il y a de meilleur dans le savoir-faire des batisseurs arabes et byzantins.”) Musée de Normandie, 5 Continents, 2006.
- ↑ Mark J. Johnson: The Episcopal and Royal Views at Cefalù. Gesta, 1.1.1994, 33. vsk, nro 2, s. 118–131. doi:10.2307/767163 ISSN 0016-920X Artikkelin verkkoversio.
- ↑ R. Prescia, A. Scianna: ARAB-NORMAN HERITAGE: STATE OF KNOWLEDGE AND NEW ACTIONS AND INNOVATIVE PROPOSAL. The International Archives of the Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences, 16.5.2017, XLII-5/W1. vsk, s. 535–541. doi:10.5194/isprs-archives-XLII-5-W1-535-2017 ISSN 2194-9034 Artikkelin verkkoversio. (englanti)