Antell on suomalainen sivistyssuku, jonka tunnetuin haara on aateloitu 1800-luvulla. Samannimisiä sukuja on Suomessa useita muitakin, sillä varsinkin nimen Anttila ruotsintaminen Antelliksi on aikanaan ollut yleistä. Suvun varhaisimmaksi edustajaksi on katsottu 1500-luvun puolivälissä Saloisten pitäjän Piehingin kylän Anttilan talon isäntänä toiminut Antti Pekanpoika. Hänen jälkeläisekseen oletettu 1600-luvun puolivälissä elänyt Paltamon kirkkoherra Johan Matthiae Antilius (myös Anthelius tai Anttelius) on suvun varsinainen kantaisä. Hänen pojanpoikansa alkoivat käyttää nimestä lyhyempää muotoa Antell.^[1] Kuopion läänin maaherra Samuel Henrik Antell aateloitiin vuonna 1866 ja suku introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen vuonna 1868 numerolla 242. Aatelissuvun tunnuslause on Labora (”Tee työtä!”).^[2]

• Julius Conrad Antell (1768–1835), laamanni, tullihallituksen ylijohtaja ja Oulun läänin vt. maaherra^[3]
• Samuel Henrik Antell (1810–1874), Viipurin kunnallispormestari, senaattori ja Kuopion läänin maaherra
• Alexandra Antell (1833–1891) ja Alma Antell (1836–1925), Mikkelissä toimineen Antellin neitien koulun perustajat, Samuel Henrik Antellin sisaria
• Kasten Antell (1845–1906), eversti, senaattori, Suomen hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja, Samuel Henrik Antellin poika
• Edvard Johannes Antell (1852–1926), amerikansuomalainen toimittaja, Samuel Henrik Antellin poika
• Axel Henrik Antell (1853–1908), Virallisen lehden päätoimittaja, Helsingin köyhäinhoitotoimen johtaja, Samuel Henrik Antellin poika (puoliso ruotsintaja Hedvig Elisabeth Antell)
• Karin Antell (1880–1948), lastenkirjailija ja kääntäjä^lähde?
• Kurt Antell (1890–1972), historioitsija, RKP:n poliitikko, Kasten Antellin poika
• Henrik Antell (1914–2002), suomalainen toimittaja ja diplomaatti.

Taiteen keräilijä ja suurlahjoittaja Herman Antell (1847–1893) on eri sukua.^[1]