Antaiopolis

Antaiopolis
Ἀνταιόπόλις
𓋸𓅱𓊖   /   𓈋𓈎𓀠𓏏𓊖
Antaiopoliin temppelin raunioita, piirros noin vuodelta 1810–1820.
Antaiopoliin temppelin raunioita, piirros noin vuodelta 1810–1820.
Sijainti

Antaiopolis
Koordinaatit 26°53′57″N, 31°31′03″E
Valtio Egypti
Paikkakunta Qau el-Kebir (Qaw el-Kebir), Al Itmaniyyah, Al-Bahr al-Ahmar
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta muinaisen Egyptin dynastiat
Ptolemaiosten valtakunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Antaiopolites, Thebais, Egypti
Aiheesta muualla

Antaiopolis Commonsissa

Antaiopolis (m.kreik. Ἀνταιόπόλις, myös Ανταιούπολις, Antaiūpolis/Antaioupolis tai Ἀνταίον πόλις, Antaion polis, lat. Antaeopolis)[1] eli Tjebu (egypt. 𓋸𓅱𓊖, Ṯbw)[2] tai Djew-ka (egypt. 𓈋𓈎𓀠𓏏𓊖, Ḏw-qꜣ,[3] kopt. Ⲧⲕⲱⲟⲩ, Ⲧⲕⲟⲟⲩ) oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ylä-Egyptissä ja kuului Antaiopoliteen nomokseen, jonka pääkaupunki se oli.[4][5][6][7]

Maantiede

Antaiopoliin kaupunki sijaitsi Niilin itärannalla suunnilleen pohjoisenpuoleisen Lykopoliin ja etelänpuoleisen Panopoliin puolivälissä.[4][5] Joen toisella puolella kaupungin kohdalla sijaitsivat muun muassa Apollonopolis Heptakomias Mikra ja Afroditopolis. Nykyisin kaupungin paikka tunnetaan nimellä Qau el-Kebir (Qaw el Kebir).[6]

Nomarkki eli nomoksen päällikkö Wahkan patsas Antaiopoliista, n. 1760 eaa.

Historia

Egyptiläisessä mytologiassa Antaiopoliin läheinen tasanko oli Isiksen ja Sethin (Tyfonin) taistelukenttä, kun Isis kosti miehensä ja veljensä Osiriksen surman.[4][8] Kaupungissa palvottiin myös Nemty-jumalaa, joka tunnettiin kreikaksi nimellä Antaios, vaikkakin kyseessä ei välttämättä ollut kreikkalaisen mytologian muutoin tuntema Antaios. Antaioksen kultti oli libyalaista alkuperää.[4]

Kaupunki oli olemassa edelleen kreikkalais-roomalaisella kaudella. Sen asukkaasta käytettiin etnonyymiä Antaiopolitēs (Ἀνταιοπολίτης). Varhaisella kristillisellä kaudella Antaiopolis toimi piispanistuimena.[4] 600-luvulla se oli arkkipiispanistuin, ja sen arkkipiispa johti kahdeksaa muuta piispaa.[9]

Rakennukset ja löydökset

Antaiopoliissa oli Antaiokselle omistettu temppeli, josta on löydetty joitakin osia. Sitä ilmeisesti laajennettiin hellenistisellä kaudella, sillä yhdestä temppelin kivestä on löydetty kuningas Ptolemaios IV:n ja kuningatar Arsinoe III:n nimet. Muslimiaikana temppelin kiviä käytettiin uudelleen Ibrahim Paššan palatsin rakentamiseen.[4] Temppelistä oli enemmän pystyssä vielä 1800-luvulla.[10]

Lähteet

  1. ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.5.71; Stefanos Byzantionlainen sub voce Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.9.9, 38; Plutarkhos: Eläinten älykkyydestä eli Ovatko maa- vai vesieläimet älykkäämpiä (De sollertia animalium) 23; Itinerarium Antonini Augusti s. 731.
  2. ↑ Schweitzer, Simon D.: Ṯbw Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 19.1.2021.
  3. ↑ Ḏw-qꜣ Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 19.1.2021.
  4. ↑ a b c d e f Smith, William: ”Antaeopolis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ a b Antaiopolis/Tkoou Pleiades. Viitattu 19.10.2020.
  6. ↑ a b Antaiopolis (Egypt) 4 Qaw el Kebir - Ανταιούπολις ToposText. Viitattu 19.10.2020.
  7. ↑ Antaiopolis (Qaw el-Kebir) Trismegistos. Viitattu 19.10.2020.
  8. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 1.21.
  9. ↑ Ghani, Mohamed Abdel: ”The Antaiopolite Nome and its Administrative Changes under Roman Rule”. Teoksessa Hawass, Zahi (toim.): Egyptology at the Dawn of the Twenty-first Century, s. 75. (Proceedings of the Eighth International Congress of Egyptologists, Cairo, 2000, Nide 2) American University in Cairo Press, 2003. ISBN 9789774247149 Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ Antaiopolis Description de l'Egypt. 1810–1820. Viitattu 19.10.2020.

Aiheesta muualla