Anna-Liisa Antila syntyi Suursaaren kanttorin tyttäreksi. Pian perhe muutti Pohjois-Karjalan Värtsilään, jossa tytär kävi keskikoulun ja siirtyi sitten lukioon Sortavalan tyttökouluun. Sortavalassa hän otti myös pianotunteja Onni Pakariselta. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1933 ja pääsi suoraan Helsingin Kirkkomusiikkiopiston toiselle luokalle, vaikka mielessä oli ollut ajatus matematiikan yliopisto-opinnoista. 22-vuotiaana hän sai pätevyyden koulujen laulunopettajaksi ja sai ensimmäisen opettajanpaikkansa Hartolan opistosta. Seuraavaksi lukuvuodeksi hän siirtyi vastaperustettuun Loimaan evankeliseen kansanopistoon, jossa hän työskenteli sotien alkuvuodet.[3][2]
1950-luvun alussa Antila sai paikan Hämeenlinnan seminaarista. Vuosina 1952–1958 hän toimi Turun Mikaelinkirkon urkurina, opetti samalla paikallisessa opettajankoulutuslaitoksessa ja suoritti Turun yliopistossa kasvatustieteen opintoja. Vuonna 1958 hän avioitui Aatto Kaljusen kanssa ja muutti Ouluun opettajakorkeakoulun musiikin lehtoriksi. Hänestä tuli kahdeksikymmeneksi vuodeksi Oulun musiikkielämän merkittävä vaikuttaja, jollainen hän oli ollut myös Turussa.[3][2]
Anna-Liisa Antila-Kaljunen suoritti ylioppilastutkintonsa jälkeen 25 vuoden aikana kaikkiaan kuusi muuta oppiarvoa.[3][2] Vuonna 1994 hänet promovoitiin Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi.[1]
Knihtilä, Aila: Eetoksena hyvyys ja kauneus : taiteilija ja musiikkikasvattaja Anna-Liisa Antila-Kaljusen toimintaelämäkerta. (Tohtorinväitös) Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, 2016. ISBN 978-952-62-1424-5Teoksen verkkoversio.