Anjit (myös agnit) ovat akaneihin kuuluvien kansojen ryhmä Norsunluurannikolla, Ghanassa ja Togossa. Heitä on yhteensä noin kaksi miljoonaa henkeä.^[1]

Anjit asuvat Komoé- ja Tanojokien varrella sekä Guineanlahden rannalla Tanon ja Prajoen välisellä alueella. Tšokossi-ryhmä elää konkombien keskuudessa Togon luoteis- ja Ghanan koillisosassa. Anjeja on Norsunluurannikolla noin 1 450 000, Ghanassa 500 000 ja Togossa 50 000. He jakautuvat useisiin kansoihin, joihin kuuluvat muun muassa ndenjet, sanwit, betjet, djabet, morot ja ahantat.^[1]

Kansan pääelinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat banaani, taaro, jamssi, maissi, maapähkinä, puuvilla, öljypalmu ja nykyään varsinkin kahvi ja kaakao. Lisäksi harjoitetaan käsityöammatteja. Asumuksena toimii nelikulmainen terassilla varustettu savitiilitalo, jossa on palmunlehdillä katettu harjakatto. Vaatetus on samanlainen kuin muilla akaneilla. Ruokavalion perustan muodostavat kasvikset.^[1]

Yhteiskunta perustuu kyläyhteisöihin, suurperheisiin, matrilineaarisiin sukuihin ja patrilineaarisiin ryhmiin. Avioliitto on virilokaalinen. Polygynia, leviraatti, sororaatti ja ostoavioliitto ovat yleisiä.^[1]

Noin puolet anjeista on protestantteja tai katolisia. Lisäksi on afrikkalaisten kirkkokuntien jäseniä, muslimeja ja perinteisen uskonnon harjoittajia. Ennen siirtomaa-aikaa anjit muodostivat ankaran hierarkkisia päällikkökuntia. Taide-esineitä ovat esi-isien palvontaan liittyvät puu- ja terrakottaveistokset. Anjeilla on rikas musiikki- ja tanssiperinne.^[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anjit Wikimedia Commonsissa