Anders Zorn

Anders Zorn
Anders Zorn. Kuva vuodelta 1886.
Anders Zorn. Kuva vuodelta 1886.
Henkilötiedot
Syntynyt18. helmikuuta 1860
Mora
Kuollut22. elokuuta 1920 (60 vuotta)
Mora
Taiteilija
Taidesuuntaus impressionismi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Anders Leonard Zorn (18. helmikuuta 1860 Mora, Ruotsi – 22. elokuuta 1920 Mora) oli ruotsalainen taidemaalari.[1] Hänet tunnetaan etenkin muotokuvistaan sekä maalauksista, jotka esittävät reheviä alastomia naisia yleensä välkehtivän veden äärellä. Zorn teki myös etsauksia ja veistoksia.[2]

Zorn oli Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin aikalainen ja ystävä. Suomalaisten kansallisromantikkojen tapaan hänkin rakennutti erämaa-ateljeen, synnyinpaikalleen Moraan. Yksi hänen oppilaistaan oli suomalainen Ingrid Linnea Ruin, joka sai tuotantoonsa paljon vaikutteita Zornilta.

Tuotanto

Zorn piti alkutaipaleellaan esikuvana ruotsalaisen Egron Lundgrenin akvarelliteoksia, mutta tutustui Pariisissa myös Gustave Courbet'n ja John Constablen taiteeseen. Tältä ajalta hänen tunnetuimpia töitään ovat akvarellit Mustalaispaja (1885), Valakkikerjäläinen (1885) ja Kaikin soutaja (1885). Hänen akvarellejaan oli esillä Pariisin Salongissa 1888, ja ne edistivät hänen kansainvälistä läpimurtoaan.[3]

Muotokuvamaalairina hän kohosi maailmanmaineeseen Chicagon maailmannäyttelyssä 1893. Häntä ihailtiin ennen kaikkea öljyväritöidensä muodon ja valon vangitsijana. Zorn siirtyikin yhä enemmän öljyväritöiden pariin. Impressionismin vaikutus tuli yhä enemmän näkyville hänen töissään. Vuodesta 1896 hän paneutui ruotsalaiseen kansankulttuuriin, kun hän asettui asumaan kotiseudulleen Moraan ja rakennutti sinne Zorngård-nimisen taiteilijakodin. Hänen Kustaa Vaasaa esittävä veistoksensa (1893) nousi koko ruotsalaiskansallisen liikkeen symboliksi.[3]

Suuren yleisön keskuudessa Zorn tunnetaan ennen kaikkea alastomia naisia kuvaavista maalauksistaan. Niissä ei juurikaan ole eroottista sisältöä, vaan ne kuvaavat ennen kaikkea taalainmaalaisia naisia valoon, väreihin, veteen ja luonnollisuuteen kiedottuina. Niissä on myös liikkeen vaikutelmia. Näistä tunnetuimpia ovat Une premiére (1888), Ulkona ja Kesä (1887), Frileuses (1894) ja Kesäilta (1894).[3]

Etsaajana Zornin esikuva oli Rembrandt. Hän kehitti tekniikan, jolla hän saattoi etsaamalla kuvata valohämyä. Etsauksista tunnetuimpia ovat Omnibus (1892) ja Yötenho (1895).[3]

Zorn oli myös taitava valokuvaaja. Hän otti 1900-luvun alkupuolella tuhansia valokuvia, joista osa on voimakkaasti eroottisia: alastonmalleja, Kairon ja Chicagon bordelleja. Hän käytti valokuvia maalaustyönsä apuna.[4]

Ystävyys Albert Edelfeltin kanssa

Zorn oli Albert Edelfeltin läheinen ystävä. Hän lainasi Edelfeltille rahaa ja neuvoi tätä laskuttamisessa. Zorn ja Edelfelt etsasivat yhdessä, ja Edelfelt ihaili Zornin nopeutta ja liiketoimintaosaamista.[5]

Jälkimaine

Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Zornin kuvan yhden lentokoneensa pyrstöön.[6]

Teoksia

Sommarnöje myytiin 26 miljoonalla kruunulla vuonna 2010, mikä tekee siitä Ruotsin kaikkien aikojen kalleimman maalauksen.[7]

Lähteet

  1. ↑ Anders Zorn zorn.se. Arkistoitu Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Anders Zorn. Encyclopædia Britannica.
  3. ↑ a b c d Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-öljytalous), s. 8132–8133, art. Zorn, Anders. Otava, 1981. ISBN 951-1-06271-9
  4. ↑ Kjellmer, Jakob Runevad: Anders Zorns hemliga fotokarriär. 22.5.2015. Sveriges Television.
  5. ↑ Maria Vainio-Kurtakko: Ett gott parti : Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2022. ISBN 978-951-583-557-4 Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ EI-FHU Norwegian Air International Boeing 737-8JP(WL) Planespotters.net. Viitattu 27.8.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Zorntavla såld till rekordpris 3.6.2010. Dagens Nyheter. Viitattu 25.11.2015. (ruotsiksi)

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.