Amerikanviklo, aikaisemmalta nimeltään isokeltajalkaviklo[2] (Tringa melanoleuca) on keskikokoinen kahlaaja. Lajin nimesi Johann Friedrich Gmelin 1789.
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 29–31 senttiä, siipien kärkiväli 70–74 senttiä ja paino keskimäärin noin 160 grammaa. Naaras on hieman kookkaampi. Amerikanviklo muistuttaa kooltaan ja höyhenpuvultaan valkovikloa, mutta sen koivet ovat keltaiset ja yläperän neliömäinen valkoinen laikku erottuu räikeästi tummasta selästä. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Levinneisyys ja elinympäristö
Amerikanviklo pesii eteläisessä Alaskassa ja Kanadassa. Maailman populaation koko on noin 137 000 täysikasvuista yksilöä ja lajin kanta on ilmälläpidettävä[1]. Se on muuttolintu, joka talvehtii Yhdysvaltain eteläosista Etelä-Amerikan eteläkärkeen. Lajia ei ole tavattu Suomessa. Amerikanviklo pesii pohjoisella soiden ja vesistöjen pirstomalla havumetsäalueella. Muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla laji viihtyy lampareilla ja allikoilla sekä märillä niityillä.
Lisääntyminen
Amerikanviklon pesä on kuoppa maassa kasvillisuuden suojassa, usein pensaan alla, metsässä ja usein kaukana rannasta. Munia on kolme tai neljä. Haudonta kestää noin 23 päivää. Poikaset ovat pesäpakoisia ja ovat lentokykyisiä 18–20 päivän ikäisinä.
Ravinto
Amerikanviklo syö mudassa eläviä selkärangattomia sekä pikkukaloja.
Lähteet
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
- ADW
Viitteet
- ↑ a b BirdLife International: Tringa melanoleuca IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2024. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 2046. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5
|
|---|
| Tringa melanoleuca | |
|---|
| Scolopax melanoleuca | |
|---|
