Altes Museum on museoBerliinin niin sanotun Museumsinselin eli Museosaaren alueella. Vuonna 1830 valmistunut Altes Museum (”Vanha museo”) on vanhin alueen museoista. Nykyisin sinne on sijoitettu osa Berliinin valtionmuseoiden antiikin esineiden kokoelmasta.[1]
Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Karl Friedrich Schinkel ja se rakennettiin vuosina 1825–1830.[1] Ennen alueen muiden museoiden valmistumista se tunnettiin nimellä Preussin kuninkaallinen museo.[2] Museo sijaitsee Lustgartenin aukion pohjoissivulla, ja se muodosti aikoinaan vastaparin aukion toisella laidalla sijainneelle Berliinin kaupunkilinnalle. Tasakattoisessa museorakennuksessa on vain kaksi kerrosta.[3] Schinkel piti kreikkalaisen temppelin tyyliin rakennettua uusklassista museorakennusta parhaana työnään. Rakennuksen julkisivua hallitsee 18 joonialaisen pylvään reunustama esihalli, jonka katolle on sijoitettu 18 Preussin kotkaa. Museon keskellä on RoomanPantheonia muistuttava suuri rotunda, jota kiertää 20 korinttilaista pylvästä ja johon on sijoitettu antiikin marmoriveistoksia. Rakennuksen edessä olevaa pääportaikkoa reunustaa kaksi veistosta, Albert WolffinLeijonasoturi (1858) ja August KissinTaisteleva amatsoni (1842).[1][3] Julkisivun yläosassa lukee latinaksi ”Fridericus Guilelmus III studio antiqvitatis omnigenae et artium liberalium museum constituit MDCCCXXVIII” (”Fredrik Vilhelm III perusti muinaisajan kaikkien muotojen tutkimuksen ja vapaan taiteen museon 1828”). Rakennus vaurioitui toisessa maailmansodassa, ja sen kunnostustyöt valmistuivat vuonna 1966.[4]
Altes Museumin avaaminen merkitsi ensimmäistä kertaa Preussin kuninkaallisten taidekokoelmien avaamista laajemmalle yleisölle. Lisätilojen tarpeen vuoksi sen ympärille kasvoi vähitellen suuri museoalue ja Museosaaren museoiden kokoelmia on sittemmin järjestelty useasti uudelleen. Vuodesta 1998 alkaen Altes Museumin pääkerroksessa on ollut esillä osa antiikin kokoelmasta. Antiikin kokoelmia esittelee myös läheinen Pergamon-museo.[1]