Allen Collins aloitti kitaran soittamisen 12-vuotiaana saatuaan opetusta äidiltään. Ensimmäisen kitaransa Collins sai isältään syntymäpäivälahjaksi. Hän liittyi vuonna 1964 ystäviensä Ronnie Van Zantin ja Gary Rossingtonin perustamaan My Backyard -yhtyeeseen. Vuonna 1969 yhtye nimettiin Lynyrd Skynyrdiksi. Nimi tuli jäsenten käymän lukion ankarasta liikunnanopettaja Leonard Skinneristä, joka ei sulattanut pitkätukkaisia oppilaitaan. Skinneristä tuli yhtyeen sisällä vitsailun aihe.
Collins meni naimisiin vuonna 1970 Kathy Johnsin kanssa, jonka kanssa hän sai kaksi tytärtä. Häissä olivat vieraina Lynyrd Skynyrdin jäsenet, mutta Johns pelkäsi heidän pitkien hiuksensa häiritsevän vanhempiaan. Ratkaisuksi jäsenet kätkivät hiuksensa peruukkien alle. Yhtye soitti hääjuhlissa ensimmäistä kertaa kappaleen "Free Bird". Collins oli tuottelias säveltäjä ja kirjoitti useita tunnettuja Lynyrd Skynyrdin kappaleita, kuten "Free Bird", "Gimme Three Steps" ja "That Smell". Yhtye sai levytyssopimuksen vuonna 1972 ja nousi suosioon debyyttialbumi Pronounced Leh-Nerd Skin-Nerdin ilmestyttyä.
Lynyrd Skynyrdin ura päättyi yhtyeen jouduttua lento-onnettomuuteen lokakuussa 1977. Collins sai vakavat vammat, häneltä murtui niskanikamia ja oikea käsi sai vakavia vaurioita. Lääkärit harkitsivat käden amputointia, mutta Collinsin isä kieltäytyi tästä. Collins jatkoi uraansa perustamalla yhtyeen The Rossington-Collins Band vuonna 1979, jossa soitti useita entisiä Lynyrd Skynyrdin jäseniä. Huono onni kuitenkin seurasi Collinsia, jonka vaimo Kathy kuoli vuonna 1980 saatuaan keskenmenon ja sisäisen verenvuodon. Collins masentui tästä syvästi ja vajosi alkoholismiin ja huumeriippuvuuteen. Rossingtonin lähdettyä Collins perusti oman yhtyeen Allen Collins Bandin. Se levytti albumin Here, There & Back ennen hajoamistaan vuonna 1984.
Allen Collins joutui auto-onnettomuuteen uudella Ford Thunderbirdillään 29. tammikuuta 1986. Collins lähti tyttöystävänsä Debra Jean Wattsin kanssa asunnostaan viinakauppaan, mutta menetti auton hallinnan ja ajoi ulos tieltä. Watts kuoli ja Collins halvaantui vyötäröstä alaspäin. Hän ei saanut sakkoja tapauksesta tai joutunut oikeuden eteen, sillä halvaantuneena hänen ei katsottu olevan enää vaaraksi kellekään. Lynyrd Skynyrd kokoontui vuonna 1987 muistamaan kymmenen vuoden takaista onnettomuutta. Collins toimi kiertueella konsulttina ja musiikillisena johtajana. Hän valitsi lavalle sijaisekseen Randall Hallin, joka oli soittanut Allen Collins Bandissa. Hän tuli jokaisessa konsertissa pyörätuolissa lavalle puhumaan.
Esiintymään Collins ei tämän jälkeen noussut koskaan ja hän kuoli keuhkokuumeeseen 23. tammikuuta 1990. Keuhkokuume johtui keuhkojen auto-onnettomuudessa pienentyneestä kapasiteetista. Sairaus oli parantumaton ja todettu syksyllä 1989, jolloin Collins joutui sairaalaan. Hän oli kuollessaan 37-vuotias. Collins on haudattu vaimonsa viereen
Riverside Memorial Park -hautausmaalle Jacksonvilleen.
Soittimet
Allen Collins soitti Gibson Firebirdiä uransa alkupuolella, mutta "Sweet Home Alabamassa" hän soitti Fender Stratocasteria. Myöhemmin hän vaihtoi Gibson Exploreriin, jonka soittajana hänet muistetaan parhaiten. Uransa loppupuolella hän soitti jonkin aikaa Gibson Les Paul Jr:ää. Hänen Firebirdissään oli "teelusikka" -tyylinen vibrakoneisto. Gibson teki hänen muistokseen tribute-mallin hänen Korina-Exploreristaan. Siinä oli vibrola-vibrakoneisto, jota Collins ei käyttänyt kitaroissaan.
Lähteet
Mark Ribowsky: Whiskey Bottles and Brand-New Cars: The Fast Life and Sudden Death of Lynyrd Skynyrd. Chicago Review Press, 2015.
.jpg)
